Ministeri rajoittaisi apteekkien voittoja
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen mukaan lääkkeiden hinnat ovat Suomessa verrattain korkeat. Syynä on meillä käytettävä lääketaksamalli.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus aikoo uudistaa apteekkialan lainsäädäntöä, jolla pyritään suitsimaan kasvavia lääkemenoja.
Tavoite ei ole helppo, sillä samaan aikaan pitäisi varmistaa lääketurvallisuus, neuvonta ja apteekkipalvelujen saatavuus.
Apteekkialaa koskevaa uudistusta ehdotettiin jo Alexander Stubbin (kok) hallituskaudella, mutta se jäi soten jalkoihin, samoin kävi Juha Sipilän (kesk) hallituksen apteekkiuudistukselle. Tarkoituksena oli lisätä apteekkien määrää ja kilpailua.
Nyt lakiuudistus on sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas) pöydällä. Ministeri myöntää, että lääkkeiden vähittäishinnat ovat lääketaksan rakenteen takia Suomessa verrattain korkeat.
Kalliista lääkkeistä ja jopa apteekkien monopolin purkamisesta on puhuttu Suomessa jo vuosia, mutta toistaiseksi poliitikot eivät ole muuttaneet apteekkien perusideaa. Suomessa säännellään apteekkien saamaa katetta, ja vain proviisorille voidaan myöntää apteekkilupa. Lisäksi laki määrittelee apteekkien määrää, sijaintia ja velvoitteita.
Arvostelu apteekkeja kohtaan on kuitenkin lisääntynyt, sillä selvitysten mukaan apteekit ovat erittäin kannattavia ja niiden liiketaloudellista riskiä pidetään pienenä. Yhteiskunnan lääkelasku puolestaan paisuu vuosi vuodelta.
Sosiaali- ja terveysministeri Pekonen on valmis apteekkitalouden muutoksiin. Hän on myös valmis ajamaan tiukempaa lainsäädäntöä, jolla säännellään myös apteekkien voittoja.
”Tavoitteena on kohtuullistaa lääkkeiden käyttäjille lääkehoidosta aiheutuvaa maksurasitusta ja turvata lääkehoidon rahoituksen kestävyys. Apteekkien voittoja on perusteltua rajoittaa ja uudelleenarvioida”, Pekonen sanoo.
Apteekkialaa piti uudistaa jo vuosia sitten. Hanke jäi soten jalkoihin.
Apteekkareiden edunvalvoja, Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen on valmis apteekkialan uudistukseen, mutta tietyin ehdoin.
”Nyt markkinoille tulee enenevässä määrin erittäin kalliita lääkkeitä. Samaan aikaan suurten kansansairauksien lääkkeiden hinta on laskenut. Siksi apteekkien saamaa korvausta tulisi kehittää niin, että se olisi vähemmän hintasidonnainen.”
Apteekkarit haluaisivat uudistuksen, jossa painotetaan farmaseuttisen työn roolia lääkkeen hinnan sijaan. Käytännössä apteekki saisi rahaa sen mukaan, kuinka paljon neuvontatyötä lääkkeen myymiseen liittyy.
Tässä yhteydessä apteekkien voitotkin tulisivat Hirvosen mukaan automaattisesti tarkasteluun.
”Uudistuksia ei kannata tehdä farmaseuttisen työn kustannuksella tai vaarantamalla kattava apteekkiverkosto ja apteekkien hyvä lääkkeiden toimitusvarmuus”, Hirvonen sanoo.
Apteekkariliitto lausui asiasta samoin sanankääntein jo edellisen lääketaksauudistuksen aikana vuonna 2014.
”Apteekkiveron tarkistaminen on välttämätöntä, jotta lääkkeiden hintoja saadaan alas. Erittäin kalliit lääkkeet voitaisiin mielestämme siirtää kokonaan lääketaksa-apteekkiveromekanismin ulkopuolelle.”
Sosiaali- ja terveysministeriön tilaamasta uudesta selvityksestä käy ilmi, miten lääkkeiden hinnat, lääkekustannukset ja verotuotot muuttuisivat, jos Suomen nykyisen lääketaksan sijasta lääkkeiden hinnoittelussa käytettäisiin Ruotsin, Norjan tai Tanskan lääketaksaa ja arvonlisäverokantoja.
Selvityksen tulos on, että vertailumaiden mallit vaikuttavat edullisemmilta tavoilta järjestää lääkejakelu kuin Suomen nykyinen lääketaksamalli.
Lääkkeiden käyttäjistä valtaosalla kustannukset pienenisivät tai säilyisivät ennallaan, jos Suomessa olisi nykyisen taksan sijaan jokin muu pohjoismainen taksamalli.
Käytännössä lääkkeiden hintoihin vaikuttavat lääkeyrityksen hinnoittelu, tukkujen jakelumarginaali ja apteekkien palkkio jakelu- ja neuvontatyöstä.
Suomessa apteekin ei ole mahdollista neuvotella lääkkeistä alennuksia, kuten esimerkiksi Ruotsissa.
lääkkeiden kokonaismyynti on kasvanut 26 prosenttia vuosina 2010–2018. Myynti on noussut noin 3,3 miljardiin euroon. Siitä 2,2 miljardia euroa syntyi resepti- ja itsehoitolääkkeiden myynnistä kuluttajille.
Lääkemyynnin kasvun taustalla ovat uudet ja kalliit lääkkeet esimerkiksi syöpien, diabeteksen ja MS-taudin hoitoon. Väestö myös ikääntyy, mikä lisää lääkkeiden kulutusta.
Lopulta lääkelaskun maksajia ovat Kela-korvauksen kautta veronmaksajat ja yhä enemmän lääkkeiden käyttäjät itse, sillä lääkkeiden omavastuuosuuksia on nostettu viime vuosina.
Paljon sairastavien lääkelasku onkin kasvanut.
Kelan seurantatutkimuksissa on ollut viitteitä siitä, että omavastuuosuuden korotukset ovat ajaneet pienituloisia ahtaalle. Lääkkeitä on jouduttu ostamaan toimeentulotuella.
Ministeri Aino-Kaisa Pekonen sanoo, että toimeentulotuella kustannetaan lääkehoidon kustannuksia merkittävissä määrin joka vuosi, mutta tästä huolimatta joillakin ihmisillä on haasteita hankkia tarvitsemiaan lääkkeitä.
”Lääkkeiden korkea hinta aiheuttaa eriarvoisuutta, vaikka hintaa kohtuullistetaan erilaisilla tukijärjestelmillä.”
Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa lakiin liittyvien asioiden selvittämistä vuoden 2020 aikana. Esimerkiksi valtioneuvoston kanslian on tarkoitus tilata apteekkitaloudesta lisätutkimuksia. Rahoitushaut hankkeille on jo avattu.
Ministeri Pekosen mukaan lakiesityksen apteekkialan uudistuksesta on tarkoitus valmistua hallituskauden aikana.