Vieläkö varastoisimme Tamifluta?

Puheenvuoro: Valmistajan lupaukset lääkkeen tehosta perustuivat puutteelliseen tutkimukseen, kirjoittaa lääketieteen tohtori Jarno Rutanen.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Jarno Rutanen
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kesäkuun 1. päivänä Helsingin Sanomat kertoi, miten lääketieteellisen julkaisusarjan British Medical Journalin BMJ:n tutkiva toimittaja Deborah Cohen ja kansainvälinen Cochrane-tutkijaryhmä paljastivat, että influenssalääke Tamiflun teho on paljon luultua heikompi. Tamiflu lyhensi influenssaoireiden kestoa puolella vuorokaudella, eli hyöty oli marginaalinen. Valtiot olivat kuitenkin ostaneet lääkettä suurilla summilla varmuusvarastoihin lintuinfluenssaepidemian ja sikainfluenssapandemian aikana vuosina 2005 ja 2009.

Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa tutkimusaineiston paljastuminen herätti kiivaan yhteiskunnallisen keskustelun siitä, oliko lääkkeen varmuusvarastointi ollut lainkaan järkevä investointi. Suomessa tästä ei ole kuitenkaan keskusteltu.

Lääkkeen varastointi perustui uskomukseen, jonka mukaan Tamiflu estäisi virukselle altistuneita sairastumasta influenssaan ja ehkäisisi jälkitauteja sairastuneilla. Tämä puolestaan vähentäisi sairaalahoidon tarvetta ja katkaisisi tartuntaketjuja.