Sotilasvalaa syytä uudistaa

Kunniaan ja omaantuntoon vetoavan valan pitäisi riittää alokkaille, kun se riittää puolustusvoimien ylipäälliköllekin, kirjoittaa Esa Ylikoski.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Esa Ylikoski
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tasavallan presidentti ja eduskunnan puhemies antavat juhlallisen vakuutuksen, kun he astuvat tehtäviinsä. Oikeuksien tuomarit antavat tuomarinvakuutuksen, sillä tuomarien uskonnollinen vala poistettiin vuoden 2017 alusta. Vuotta aiemmin tuli käyttöön kaikille yhteinen todistajanvakuutus.

Todistajan uskonnollisen valan poistamista perusteltiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiin viitaten myös arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojalla. Tuomarien osalta viitattiin vain tehtävän maalliseen luonteeseen.

Juhlallinen velvoittautuminen olisi hyvä harmonisoida uskontoneutraaliksi myös virkamiesten ja sotilaiden osalta. Kunnian ja omantunnon pitäisi riittää heille samoin kuin uusille ministereillekin. Onhan tehtävän luonne maallinen.

Ministerien velvoittautu- misen seremonia on jo puoliksi neutraali, kun ministerit antavat tuomarinvakuutuksen, mutta sen lisäksi heidän pitää valita uskonnollisen virkamiesvalan ja neutraalin virkamiesvakuutuksen välillä. Asiaa koskeva uudistus oli esillä ennen viime eduskuntavaaleja, ja silloin oikeuskansleri piti parempana ministerin vakuutusta viitaten tasavallan presidentin ja eduskunnan puhemiehen esimerkkiin.

Joukkoa ei ole syytä jakaa kahtia uskontoperusteisesti.

Armeijassa kunnian ja omantunnon pitäisi riittää myös alokkaille, kun se riittää puolustusvoimain ylipäälliköllekin. Varusmiesten katsomusneutraalia velvoittautumista puoltaa myös uskontoon liittyvän yksityisyyden suojan näkökulma. Sitä paitsi joukkoa ei ole syytä jakaa kahtia uskontoperustaisesti. Yhteinen seremonia lisäisi yhteiskunnallista koheesiota ja yhdenvertaisuutta.

Puolustusvoimissa voitaisiin ajatella terminologista kompromissia niin, että sotilasvalan nimi säilyisi ja teksti olisi nykyisestä sotilasvakuutuksesta, jossa kaikkien yhteinen juhlallinen velvoittautuminen tapahtuu ”kunniani ja omantuntoni kautta”. Suomessa on epävirallisia neutraaleja valoja muun muassa lääkäreillä ja terveydenhuoltohenkilöstöllä.

 

Esitettyjä muutoksia tukevat eurooppalaisiin arvoihin kuuluva julkisen vallan neutraliteettiperiaate sekä suomalaisen yhteiskunnan maallistuminen. Sekularisaatio ilmenee monissa tutkimuksissa.

Nuorisobarometri 2018:n kyselyssä 15– 29-vuotiaista 57 prosenttia piti itseään ei-uskonnollisina ja 22 prosenttia uskonnollisina. Kirkon tutkimuskeskuksen kyselyssä vuoden 2019 rippikoululaisista 35 prosenttia vastasi uskovansa Jumalaan ja 32 prosenttia Jeesuksen kuolleista nousemiseen.

Kolmannes suomalaisista piti e2 Tutkimuksen kyselyssä uskontoa oman identiteetin kannalta erittäin tai jokseenkin tärkeänä (12 % ja 21 %). Ei kovin tai ei lainkaan tärkeä se oli kahdelle kolmannekselle (31 % ja 34 %). Kansainvälisen Pew Researchin (2018) kyselyssä 10 prosenttia suomalaisista sanoi uskonnolla olevan hyvin tärkeä merkitys elämässään.

Suomen Kulttuurirahaston ja e2 Tutkimuksen ”Pyhyyden ytimessä” -tutkimuksessa suomalaisten arvoista kysyttiin, ”mikä sinulle on pyhää?” (Valittavana oli yksi tai useampi vaihtoehto. Yli 50 prosentin kannatuksen saivat rakkaus, rauha ja ihmisarvo, yli 40 prosentin merkinnöillä olivat kotimaa, luonto ja yksilönvapaus; vain 15 prosenttia valitsi kirkon tai uskonnon.

Ministereiden, virkamiesten ja sotilaiden velvoittautuminen julkisissa seremonioissa ”kunniani ja omantuntoni kautta” riittäisi suomalaisille hyvin.

Kirjoittaja Esa Ylikoski on filosofian maisteri, Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri ja yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunnan jäsen.