Eturyhmien piiloarvot ohjaavat koulutuspolitiikkaa

Huipulle vievän tien juurelta kerätään koulutusloikan uhreja terapiaan, sairauseläkkeelle, huumevieroitukseen ja hautaan, kirjoittaa Kari Uusikylä.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Suomen Kuvalehti
Suomen Kuvalehti

Psykiatrisessa avohoidossa on Uudellamaalla kymmenen prosenttia nuorista. Perusturvallisuus puuttuu, koulukilpailu ja köyhyys ahdistavat. Koulussa alaluokkalaisetkin ”itseohjautuvat”. Monille se merkitsee heitteillejättöä. Ammattikouluissa tilanne on pahin.

Koulutuksen tavoitteet ja toteutus johdetaan arvoista. ”Kyseenalaiseksi on asetettava mikä opetuksessa on ilmoitettujen ja tosiasiallisten tavoitteiden välinen suhde. Vaikka jonkin intressiryhmän tavoiteasettelussa tähdennettäisiinkin oppilaan hyvää, saattaa huolen aiheena olla pikemmin vaikuttajaryhmän, eikä yhteisen edun turvaaminen”, peruskoulun opetussuunnitelmakomitea totesi 1970.

Vuoden 2010 yliopistolaki on esimerkki piiloarvoista. Opetusministerit rauhoittelivat vuosikaudet yliopistoja lupauksillaan: on uudistuttava, kaikkien alojen rahoitus taataan. Todellisuudessa koulutuspolitiikkaa ohjasivat bisnesarvot ja halu kansainvälisten rankinglistojen huipulle.

Iso luuta huiski yliopistoa tuloskuntoon. Siitä luotiin mainostoimisto ja bränditehdas, jonka liukuhihnalla tuotetaan kilpaa huonoa englantia. Ei noustu listoilla, tuli fiasko ja paljon kärsimystä.