Peliä virkarikostutkinnalla

Suhtautuminen presidentti Donald Trumpin syyteharkintaan riippuu puolueesta. Demokraatit korostavat tapauksen faktoja – republikaanit sitä, että asia ei ole raskauttava.

Profiilikuva
näkökulma
Teksti
Benita Heiskanen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Yhdysvaltain kongressi laittoi syyskuussa 2019 alulle virkarikostutkinnan, jossa selvitettiin, oliko presidentti käyttänyt virka-asemaansa väärin.

Presidentin väitettiin painostaneen Ukrainan valtionjohtoa tavalla, joka edisti hänen henkilökohtaisia poliittisia intressejään. Painostuksen keinona Trumpin hallinnon väitettiin jäädyttäneen kongressin myöntämän sotilaallisen avustuksen Ukrainalle.

Esitutkinnan perusteella edustajainhuone päätti äänestää presidentin asettamisesta virkarikossyytteeseen. Äänestys tapahtunee ensi viikolla. Presidenttiä syytetään vallan väärinkäytöksestä sekä oikeuden estämisestä. Mikäli syyte läpäisee edustajainhuoneen äänestyksen, se etenee senaatissa pidettävään oikeudenkäyntiin.

Presidentin viraltapanoon vaaditaan kahden kolmasosan eli 67 senaattorin tuki. Senaatissa istuu 51 republikaania, 47 demokraattia ja kaksi sitoutumatonta. Näin 18 republikaanin pitäisi äänestyksessä loikata riveistään.

 

Kun Richard Nixonin syyteharkinta aloitettiin kesäkuussa 1973, vain 19 prosenttia mielipidemittauksiin vastanneista kannatti presidentin viraltapanoa. Nixonin erotessa elokuussa 1974 vastaajista jo 60 prosenttia vaati presidentin eroa. Bill Clintonin virkarikossyytteen aikana vastaavaa heilahdusta ei nähty. Presidentin suosio oli prosessin aikana 60 prosentin luokkaa.

FiveThirtyEight-sivuston marraskuun lopulla tekemien mielipidemittausvertailujen keskiarvojen mukaan 48,8 prosenttia vastanneista kannatti ja 43,5 prosenttia vastusti virkarikostutkintaa. Demokraateista syytettä tuki 83,7 prosenttia – sitoutumattomista 44,5 ja republikaaneista 11,5 prosenttia.

Viraltapano on epätodennäköinen skenaario, muttei täysin mahdoton. Se vaatisi kuitenkin jyrkän kansalaismielipiteen muutoksen.

Marraskuussa pidetyt edustajainhuoneen tiedusteluvaliokunnan kuulemiset näyttäytyivät puolueiden julkisuuspelinä omille kannattajilleen.

Ukraina-vyyhtiä tuntevien virkamiesten ja asianosaisten esittäessä faktapohjaisia lausuntojaan puolueiden edustajat maalasivat tv-kameroille kilvan toinen toistaan melodramaattisempia tulkintoja lausuntojen sisällöistä.

Todistajanlausuntoja antaneet virkamiehet puolustivat näkemyksiään vetoamalla Yhdysvaltoihin liitettyihin arvoihin vapaudesta, optimismista ja avoimuudesta.

Yhdysvallat ei erottele kansalaisia taustan tai uskonnon mukaan, ja amerikkalainen unelma takaa jokaiselle mahdollisuuden sosiaaliseen liikkuvuuteen. Virkamiesten maahanmuuttajataustat olivat todisteena tästä.

Demokraatit pyrkivät vetoamaan kannattajiensa oikeudentajuun painottamalla tapauksen faktojen puhuvan puolestaan.

Republikaanitkaan eivät pyrkineet kiistämään tosiasioita. Sen sijaan he korostivat aste-eroa. Vaikka presidentti olisikin tehnyt jotain harkitsematonta, asia ei ole niin raskauttava, että se heidän mielestään vaatisi syytetoimia.

Välillä kuulemisia verrattiin nyrkkeilyotteluun, joka pitäisi keskeyttää.

Ensimmäisen viikon kuulemisten jälkeen televisiokanava ABC:n tekemän mielipidemittauksen mukaan 70 prosenttia yhdysvaltalaisista oli sitä mieltä, että presidentti on ”tehnyt jotain väärää”.

Tiedusteluvaliokunnan republikaaniedustaja Devin Nunes kuitenkin kyseenalaisti kuulemiset ”sirkusnäytöksinä”. Välillä kuulemisia verrattiin nyrkkeilyotteluun, joka pitäisi keskeyttää.

Ukraina-neuvottelujen osapuoliin – Rick Perryyn, Gordon Sondlandiin ja Kurt Volkeriin – viitattiin ”kolmena amigona”, jotka suhmuroivat ”huumediiliä” Ukrainan kanssa.

Retorinen konstailu peitti todistusten varsinaisen sisällön.

Esimerkiksi William Taylor kuvasi lausunnossaan sotilaallisen avustuksen panttaamisen vaikutuksia. Hän kertoi Venäjää vastaan käydystä Donetskin konfliktista, jossa 14 000 ukrainalaista on menettänyt henkensä.

Tästä syystä Yhdysvallat on vuodesta 2014 tukenut Ukrainan sotatoimia Venäjää vastaan 1,6 miljardilla dollarilla.

Ukrainan ja Venäjän välinen konflikti ylitti maantieteelliset rajat, kun Donetskin yllä ammuttiin heinäkuussa 2014 alas Amsterdamista Malesiaan matkalla ollut matkustajakone. Koneen kaikki 298 matkustajaa kuolivat.

Televisioidut kuulemiset saatetaan esittää melodraamana, mutta virkarikossyytteessä on pohjimmiltaan kyse ihmishengistä.