Kenen etupiirissä seisot?

Natossa ja muissa liittolaisjärjestelmissä ei ole kyse hyväntekeväisyydestä. Suurvallat pyrkivät aina maksimoimaan turvallisuutensa ja vaikutusvaltansa.

Profiilikuva
näkökulma
Teksti
Mikko Hautala
Kirjoittaja on Suomen Washingtonin-suurlähettiläs. Näkemykset ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta ulkoministeriön kantaa.

Moskovassa työskennellessäni pilailin usein venäläisille keskustelukumppaneille, että toimivin tapa estää Suomen Natoon liittyminen olisi suositella jäseneksi ryhtymistä. Jo Molotovin toivottoman itsepäisiksi moittimilla suomalaisilla kun on taipumusta tehdä juuri päinvastoin kuin neuvotaan. Monet ymmärsivät tämän sanoman.

Nähtävästi eivät kuitenkaan kaikki, sillä Venäjän joulukuussa vaatimien turvatakeiden yhtenä kohtana on juuri Naton laajentumiskielto. Tätä perustellaan Euroopan turvallisuuden perusdokumentteihin kirjatulla periaatteella, jonka mukaan mikään valtio ei saisi parantaa turvallisuuttaan toisen kustannuksella.

Argumentti ei ole käyttäjälleen paras mahdollinen sikäli, että siinä ainakin epäsuorasti myönnetään Nato-jäsenyyden parantavan jäsenmaaksi ryhtyvän turvallisuutta. Ja jos yksi valtio pystyy kieltämään toiselta jäsenyyden, niin siinähän kieltäjä kyllä parantaa omaa turvallisuuttaan toisen kustannuksella.