Radikaali islam versoo sosiaalisesta kriisistä

puheenvuoro 20.04.2018 06:00
Kai Mykkänen

Vierailin maaliskuussa Marokossa ja Tunisiassa tutustumassa muun muassa radikaalin islamismin olosuhteisiin ja torjuntaan. Marokon kuninkaan perustaman, maltillista islamia edistävän instituutin johtaja Ahmed Abbadi listasi radikaalin islamismin tarjouksiksi yhtenäisyyden tunteen vastineena modernin yhteiskunnan hajaannukselle, kunnian vastineena oman perheen ja työpaikan puuttumiselle, puhdasoppisuuden vastineena valtaenemmistön moniäänisyydelle, uskon pelastukseen vastineena nuorten enemmistön kyynisyydelle ja voiman tunteen vastineena syrjäytymiselle.

Keskusteluissa vahvistui käsitys siitä, että nuorten radikalisoituminen on useimmissa tapauksissa ennen kaikkea reaktio syrjäytymiseen sekä turhautumista eliitin ja köyhien ristiriitaan. Nämä syyt ovat paljolti symmetrisiä sille, mikä oli polttoaineena 1900-luvun vasemmistoradikalismille Euroopassa. Samalla radikaali islam on pakotie paineista, kun ei pysty täyttämään edellisen sukupolven mallin mukaista roolia perheen päänä, perinteinen laajan suurperheen kaitseva rooli on murentunut ja modernisaation ristiriitaiset arvot hämmentävät.

Haetaan muutosta eriarvoisuuteen, mutta samalla ahdistutaan kulttuurisen muutoksen vauhdista. Ilmiössä on sukulaisuutta tämän päivän länsimaisen oikeistopopulismin kanssa. Lännessä protesti purkautuu pääosin vaalien kautta. Arabimaissa demokratia toimii huonommin ja turhautuneimmat luisuvat väkivallan tielle.

 

Paljon vaikuttaa se, millaisia auktoriteetteja on tarjolla. Poliittinen sosialismi on menettänyt uskottavuutensa. Korvaajaa haetaan uskonnollisista yhteisöistä.

Arabimaissa ei kerätä kirkollisveroa. Perinteisesti seurakuntien rahoitus ja ”pappien elanto” on kertynyt puolisäännöllisistä lahjaosuuksista esimerkiksi kaupungin kauppiailta. Vanhan järjestyksen rapautuminen on ajanut rahoituksen monin paikoin radikaaliverkostojen ja jopa terroristijärjestöjen varaan. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

Marokossa on 42 000 imaamia, joiden koulutusta ja ylläpitoa kuningas valvoo. Isännät väittivät ylpeinä, ettei yksikään imaami lähtenyt Isisin kelkkaan. Vierailimme Afrikan suurimmassa imaamien koulutusinstituutissa, missä on naisia sekä opettajina että opiskelijoina. Oppimäärään kuuluu myös sivuammatti sähköasentajana tai ompelijana. Sivuammatti auttaa välttämään tilanteita, joissa olisi pakko ajautua radikaalirahoittajan holhouk- seen henkensä pitimiksi.

 

Suomessa on pian satatuhatta muslimia. Uskontona islam ei ole yhtään sen huonompi tai parempi kuin muutkaan, mutta sen rakenteet ovat meillä vakiintumattomammat kuin muilla merkittävillä uskonnoilla. Ei ole lainkaan yhdentekevää, missä imaamit koulutetaan ja kuka moskeijat rakentaa tai uskonnollisen kirjallisuuden lahjoittaa. Olen tyytyväinen siitä, että Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta on opetusministeriön tuella aloittamassa imaamien kouluttamista. Siinä on tärkeää onnistua.

Omalta osaltani olen kutsumassa Suomen muslimiyhteisöjen johtajia ajatustenvaihtoon siitä, miten voimme yhdessä varmistaa tasapainoista kehitystä. Islamista on todellakin moneksi. Tuhoisinta olisi provosoida islamin harjoittaminen radikalisoitumaan syrjinnällä. Uskontopolitiikka ei ole sisäministerin vastuulla, mutta se on silti tänä päivänä mitä suurimmassa määrin osa laajan turvallisuuden ympäristöä.

 

Kirjoittaja on sisäministeri (kok).

Ei ole lainkaan yhdentekevää, missä imaamit koulutetaan.

Sisältö