Ihmiskunnan tulevaisuuden turvaaminen vaatii nopeita toimia

Puheenvuoro: Synnytystalkoisiin kannustaminen on edesvastuutonta, kirjoittaa professori Janne S. Kotiaho.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Janne S. Kotiaho
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Elinympäristöjen heikentyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen ovat vakavia uhkia ihmiskunnalle ja vaikuttavat jo lähes puoleen maailman ihmisistä. Vuoteen 2050 mennessä elinympäristöjen heikentyminen yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa lisää yhteiskunnallista epävakautta ja konflikteja ja johtaa 50–700 miljoonan ihmisen massapakolaisuuteen. Viljelysmaiden tuotantokyky laskee 10 prosenttia, paikoin jopa 50, kun samalla väkimäärä kasvaa 30 prosenttia. Elinympäristöjen heikentyminen ja monimuotoisuuden häviäminen ovat myös taloudellinen uhka: vuonna 2010 näistä johtuvat kustannukset nousivat jo 10 prosenttiin globaalista bruttokansantuotteesta.

Yli kolmannes maapallon maapinta-alasta on maatalouden käytössä. Vajaa neljännes pinta-alasta on säästynyt merkittäviltä ihmisvaikutuksilta, mutta vuoteen 2050 mennessä tämä pinta-ala kutistuu alle 10 prosenttiin. Rajuimman hävityksen kohteena ovat olleet kosteikot ja suot. Elinympäristöjen tuhoaminen kiihtyy ja ajamme planeettaa kohti kuudetta massasukupuuttoa. Projektioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä maailman monimuotoisuudesta 38–46 prosenttia menetetään.

 

Perimmäiset elinympäristöjen heikentymisen syyt ovat erittäin korkean kulutuksen elämäntyyli kehittyneissä maissa, samaa tavoittelevien kehittyvien maiden kulutuksen kasvu ja globaali väestönkasvu.

Tiedot perustuvat hallitustenvälisen luontopaneelin (IPBES) 129 jäsenvaltion maaliskuussa hyväksymään maailman elinympäristöjen tilaa ja tulevaisuutta koskevaan arviointiraporttiin. IPBES on 2012 perustettu, YK:n yhteydessä toimiva kansainvälisen ilmastopaneelin pikkusisko. Suomi on IPBES:n jäsen, ja Suomessa toimii oma kansallinen luontopaneeli.

Koska kulutus on elinympäristöjen heikentymisen perimmäinen syy, haittojen tekeminen näkyväksi on avain kestävämpään kulutukseen. Kulutusvalintojen ympäristövaikutukset jäävät usein piiloon, koska kauppa on globaalia ja kulutus ja tuotanto tapahtuvat eri puolilla maapalloa. Tehokas kulutusta ohjaava keino olisi ympäristöhaittojen kustannusten sisällyttäminen tuotantokustannuksiin. Päätöksentekijöiden on huolehdittava, että jokainen elinympäristöä heikentävä toimija velvoitetaan sisällyttämään aiheuttamiensa ympäristöhaittojen korjaamisen tai hyvityksen kustannukset tuotteidensa hintaan.

 

Myös Suomessa elinympäristöjä on heikennetty voimakkaasti. Keskeiset heikennystä aiheuttavat toimialat ovat samat kuinmuuallakin: maatalous, metsätalous ja infrastruktuurin rakentaminen. Suomalaiset kuuluvat maailman eniten kuluttaviin ihmisiin. Syntyvyyden alenemiskohusta huolimatta Suomen väestö kasvaa tasaisesti muutamalla kymmenellä tuhannella henkilöllä vuodessa osin nettomaahanmuuton seurauksena. Väestönkasvun ollessa toinen ihmiskuntaa uhkaavista perimmäisistä syistä synnytystalkoisiin kannustaminen ja syntyvyyden laskun katastrofiuutisointi on edesvastuutonta.

Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälisiin ympäristösopimuksiin. Ikävä kyllä ne eivät ole edes sen paperin arvoisia jolle ne on painettu, elleivät päättäjät toimi niiden edellyttämällä tavalla. Ihmiskunnan tulevaisuuden turvaaminen vaatii nopeita toimia. Painopiste on siirrettävä metsien ja muiden luonnonvarojen käytön lisäämisestä jäljellä olevien lähes luonnontilaisten alueiden suojeluun sekä jo heikentämiemme elinympäristöjen ennallistamiseen.

 

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston ekologian professori.