Asteroidin kokoinen aukko: Yleistoimittajien tiedeosaamisessa perusasiatkin ovat hukassa

KOLUMNI: Media ei suhtaudu tieteeseen samalla vakavuudella kuin politiikkaan, talouteen ja urheiluun, kirjoittaa Pasi Kivioja.
Pasi Kivioja
Mielipide 7.10.2016 21:30

Pitäisikö tieteestä kirjoittavien toimittajien tohelointiin suhtautua ymmärtäväisemmin kuin vaikkapa urheilu- tai politiikantoimittajien virheisiin vain siksi, että pikkuasioista on turha nipottaa?

No ei.

Tähtitieteeseen erikoistunut toimittaja Jarmo Korteniemi kysyy tuoreessa Maito tappaa ja muita outoja tiedeuutisia -kirjassa (Vastapaino), miltä kuulostaisi suksihiihdon MM-kisat, Kimi Räikkösen formula-kuorma-auto tai Seppo Rädyn šakkiottelun loppurepäisyn tulos? Arvelen, että toimittajan osaamiselle löytyisi pian muuta käyttöä organisaation syövereistä.

Korteniemen mukaan avaruutta käsittelevät uutiset kuitenkin vilisevät juuri tällaisia virheitä, joissa perusasiatkin ovat hukassa. Toimittajat kehittelevät uudissanoja, joiden merkitystä voi vain ihmetellä. Puhutaan esimerkiksi ”avaruussatelliiteista”, mutta ei sentään ”ilmalentokoneista”. Entä mikä vempain on teleskooppikaukoputki?

Tähtitiedettä koskevissa uutisissa komeetat muuttuvat ”jossakin vaiheessa pyrstötähdiksi” (ne ovat sitä aina), osittaiset auringonpimennykset ”liki täydellisiksi” ja isoimmat löydetyt asteroidit ohittavat Maan lähempää kuin yksikään aiemmin (yleensä liioittelua).

 

Korteniemi kävi läpi 181 nettiuutista, jotka käsittelivät viime vuonna Pluton ohittanutta avaruusluotainta. Tulos on nolo. Puolet uutisista läpäisi tarkastuksen virheittä. Yksikään media ei selvinnyt lähemmästä tarkastelusta puhtain paperein.

Korteniemen mielestä monesta tähtitiedettä koskevasta uutisesta paistaa läpi hutiloitu toimitustyö ja asiayhteyttä ymmärtämätön käännös. Pääsyy virheiden leviämiselle on kritiikitön lähteiden käyttö.

Epätarkkuuksista voi aina syyttää nettijournalismia, jossa toimittaja kopioi ja kääntää kiireessä muiden materiaalia. Jos media suhtautuisi tieteeseen samalla vakavuudella kuin politiikkaan, talouteen ja urheiluun, tiedeuutisten tekijöiksi valikoituisivat ne, jotka hallitsevat itse asian.

Käytännössä ei voi olettaa, että joka toimituksesta löytyisi kaikkien tieteenalojen asiantuntijoita. Yleistoimittajien osaamisessa on selvästi ennätyssuuren asteroidin kokoinen aukko, joka olisi syytä paikata.

Kirjoittaja Pasi Kivioja on Suomen tiedetoimittajien liiton jäsen, vapaa toimittaja, yrittäjä ja Suomen Kuvalehden Mediaansekaantuja-blogisti.

Keskustelu

Menee se viisaskin vipuun :D
” Puhutaan esimerkiksi ”avaruussatelliiteista”, mutta ei sentään ”ilmalentokoneista”. Entä mikä vempain on teleskooppikaukoputki?”
Noh, se teleskooppikaukoputki on sellainen joita mm merirosvot käyttivät aikoinaan ja minullakin on ollut sellainen, se menee pituussuunnassa kasaan kuten teleskooppi tekee ;)
teleskoopin kaksoismerkitys kaukoputken synonyyminä ei poista sen toista merkitystä.