Miksi anarkismi pelottaa

puheenvuoro 22.12.2017 06:00
Eleonoora Karttunen, Maarit Laihonen, Olli Tammilehto, Matti Häyry

Viime vuosina mediassa on puhuttu anarkismista lähinnä mielenosoitusten yhteydessä. Itsenäisyyspäivien mellakat sekä kivien heittely ja toistaiseksi selvittämätön poliisiauton polttaminen Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalla on esitetty malliesimerkkeinä anarkismista. Harvoin anarkistit itse saavat tilaa kertoa ajattelustaan, toiminnan syistä tai siitä, miten he kokevat heihin liitetyt tapahtumat.

Anarkistisen aatteen synty liittyy työ- väenliikkeen nousuun. Anarkismin ja paremmin tunnetun marxilaisuuden tiet erosivat 1800-luvun jälkipuoliskolla. Erimielisyydet koskivat työväenliikkeen organisointitapoja ja tavoiteltavan yhteiskunnan luonnetta. Tuolloin Mihail Bakunin, yksi anarkistisen ajattelun keskeisistä oppi-isistä, ennusti valtiososialismin johtavan hirmuhallintoon, jossa valta kasautuu samalla tavalla kuin kapitalistinen ja aiemmin feodaalinen valta. Marxismi nostettiin näennäiseksi perustaksi sittemmin katastrofaaliseksi totalitarismiksi muuttuneelle Neuvostoliitolle.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Sisältö