Maahanmuuttaja törmää lääkärin vastaanotolla kielimuuriin ja ennakkoluuloihin – Kulttuurierot on helppo tulkita rasismiksi

Moni terveydenhuollon ammattilainen kokee maahanmuuttajapotilaiden hoidon vaikeaksi. Vuoden 2015 pakolaiskriisi pisti vauhtia terveydenhuoltojärjestelmän monikulttuurisuushankkeisiin.
Kotimaa 2.12.2018 20:48

Kuvituskuva. © HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Mahmoud Machaal saapui suomalaisen talven keskelle vuonna 1987. Tammikuu tarjoili tulijoille lähes 20 astetta pakkasta, mutta ainakin Libanonin kaaos oli poissa.

Sisällissotaan tottuneelle nuorelle miehelle Suomi oli aivan uudenlainen maailma, ja niin oli myös terveydenhuoltojärjestelmä. Libanonissa sairaalat olivat kahta kastia: rikkaille tarkoitettuja yksityissairaaloita ja selkeästi heikompitasoisia valtion sairaaloita. Suomessa laadukkaaseen hoitoon pääsi varakkuudesta riippumatta.

”Se oli hämmästyttävä kokemus”, nyt yli 30 vuotta Suomessa asunut Machaal kertoo.

1980-luvun Suomessa maahanmuuttaja oli vielä harvinainen näky, ja sen sai huomata myös Machaal.

”Maahanmuuttajan oli äärimmäisen vaikeaa päästä hoitoon. Kukaan ei kertonut, minne pitää mennä ja mitä tehdä.”

Lääkärille Machaal pääsi ensimmäisen kerran suomalaisten työkavereiden avustamana. Yhteistä kieltä oli vaikeaa löytää: tulkkia ei ollut saatavilla, eivätkä suomalaislääkärit puhuneet kummoista englantia. Hoito eteni pitkälti kehonkielen varassa.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu