Maahanmuuttaja teki tarjouksen asunnosta – myyjä ei halunnut myydä: ”Naapurit eivät tykkäisi”
Kiinteistönvälittäjäliiton toimitusjohtaja: Myyjällä on oikeus valita ostaja, hylkäyksen voi tehdä vaikka punatukkaisuuden takia.
Eräs pääkaupunkiseudun kiinteistönvälittäjä sai välittämäänsä asuntoon ostotarjouksen maahanmuuttajataustaiselta henkilöltä. Välittäjän asiakas, asunnon myyjä, torjui tarjouksen, vaikka välittäjä piti sitä hyvänä ja kaikki tarvittava rahoitusta myöten oli ostajaehdokkaalla kunnossa.
Asiakas perusteli päätöstään sillä, että hän ei halua myydä maahanmuuttajataustaiselle, koska hänen naapurinsa eivät pitäisi siitä. Hän oli omasta mielestään kiltti ihminen, joka ajatteli naapureidensa parasta.
Välittäjän mielestä asiakas olisi saanut olla kiitollinen, kun ylipäätään sai hyvän tarjouksen näinä päivinä, kun asuntokauppa käy nihkeästi.
Mutta ovatko rasistiset tai syrjivät asenteet yleistyneet asuntomarkkinoilla?
Pääkaupunkiseudun suurimpien asunnonvälitysfirmojen johtajat kieltävät järjestään, että heidän välittäjänsä olisivat törmänneet minkäänlaiseen rasismiin asuntokaupoissa.
”Asiakkaat ovat vain tyytyväisiä, kun saavat asuntonsa kaupaksi, oli kuka ostaja tahansa, jos vain ostajan rahoitus on kunnossa”, on yleinen vastaus.
Mutta Suomen Kiinteistönvälittäjäliiton toimitusjohtaja Jaana Anttila-Kangas on eri mieltä.
”Uskallan väittää, että kaikkien ketjujen välittäjät ovat joutuneet tekemisiin rasismin kanssa. Emme ole tehneet mitään tutkimusta aiheesta jäseniemme keskuudessa, mutta tiedän, että sitä on tapahtunut ja tapahtuu varmasti yhä. Siihen en osaa ottaa kantaa, onko se lisääntynyt.”
Anttila-Kankaan mukaan syrjintä on kohdistunut aiemmin romaneihin, joita ei ole haluttu ostajiksi. Sen jälkeen venäläisiin. Ilmeisesti nyt on maahanmuuttajataustaisten ostajaehdokkaiden vuoro.
”Mutta myyjällä on oikeus valita ostajansa. Hän voi hylätä ostajaehdokkaan vaikka punatukkaisuuden takia, jos niin haluaa. Välittäjä ei voi asialle mitään. Se on määritelty jo oikeustoimilaissa. Se on sopimusvapauden perusperiaate.”
Asuntokauppaan eivät päde samat lait kuin vaikkapa maidon ostamiseen.
Kauppiaan on myytävä maitotölkki näkyvillä olevaan hintaan. Mutta jo 1990-luvulta peräisin olevassa asuntokauppalaissa mainitaan, että asunnon myynti-ilmoituksissa ilmoitettu myyntihinta on kehotus tehdä tarjouksia. Asunnon myyjällä ei ole mitään pakkoa myydä asuntoaan pyydettyyn hintaan.
”Asunnon myyjä saattaa esittää toivomuksia; vaikkapa ettei halua ulkomaalaistaustaista ostajaa. Välittäjän tehtävänä on kuitenkin ottaa vastaan ostotarjoukset, jos ne ovat muuten kunnossa tai muuten hän syyllistyy syrjintään. Kyllä myyjä sitten näkee tarjouksista ostajaehdokkaiden nimet.”
Anttila-Kangas tietää yhden tapauksen noin viiden vuoden takaa, jossa kiinteistönvälitysyritys oli haastettu oikeuteen syrjinnästä. Oikeudessa välittäjä vapautettiin syytteestä juuri siksi, että hän ei ole vastuussa, jos myyjä kieltäytyy myymästä jollekin. Sen sijaan myyjä sai sakkoja.
Ostajaehdokkaana oli ollut romanitaustainen henkilö.