Lukiolaiset kyllästyivät koulujensa alennustilaan – Potkivat vauhtia kaupungin päätöksentekoon

Jyväskylän lukioiden kurssitarjotinta on kutistettu jo viidenneksellä. Seuraavaksi loppuvat abien kertauskurssit.
Milka Valtanen
Kotimaa 6.3.2017 07:30

Viime syksynä Jyväskylän lukiolaisille riitti.

Sen jälkeen, kun lukio-opetus vuonna 2010 siirrettiin kaupungilta koulutuskuntayhtymälle, soveltavia ja syventäviä kursseja oli alkanut kadota kurssitarjottimelta.

Marraskuuhun 2016 mennessä päivälukiosta oli lakkautettu 556 kurssia. Se on 22 prosenttia kurssitarjonnasta.

Seuraavaksi giljotiiniin joutuvat abikurssit, ylioppilaskirjoituksiin valmentavat kertauskurssit. Lukiokoulutuksesta halutaan säästää vielä 2 miljoonaa euroa, joten preppausta kaipaavat abiturientit saavat jatkossa ehkä maksaa valmennuksestaan itse.

Opiskelijoita ärsytti, että syventävien opintojen sijaan suoritusmerkintöjä jaetaan ajokortista ja puistossa skeittaamisesta.

Vastalauseeksi suurin osa kaupungin 1 912 lukiolaisesta marssi 16. marraskuuta ulos laitoksesta, jossa heitä ei enää opetettu kunnolla.

Joukko saapasteli luovuttamaan noin 1 400 opiskelijan allekirjoittaman adressin koulutuskuntayhtymän johtaja Vesa Saarikoskelle ja kaupunginjohtaja Timo Koivistolle. Saarikoski ei ehtinyt ottaa delegaatiota vastaan, vaan lähetti paikalle yhtymän talous- ja hallintojohtajan.

 

Opiskelijoiden elämöinti tuotti tulosta.

Kaupunki ja koulutuskuntayhtymä perustivat työryhmän selvittämään lukioiden tilannetta. Selvityksen mukaan opetukseen käytetään vähemmän rahaa kuin muissa Jyväskylän kokoisissa kaupungeissa.

Opiskelijoita kismittää varsinkin se, että koulutuskuntayhtymän sisäiset hallintokulut otetaan opiskelijoille kohdistetusta rahasta ja yhtymän hallinto syö lähes tuplasti enemmän rahaa kuin vertailukunnissa.

Vuonna 2015 kaupungin lukiot yhdistettiin kahdeksi suureksi lukioksi, Jyväskylän lyseon lukioksi ja Schildtin lukioksi.

Opiskelijoiden mukaan suurlukioiden opettajat eivät enää opi kaikkien nimiä saati ehdi auttaa yksittäisiä ihmisiä. Huono ilma ja meteli häiritsevät oppimista ja tiloista on pulaa.

Opiskelijat haluaisivat eroon koko koulutuskuntayhtymästä.

Opetuksen alennustila ja lisärahoituksen tarve on vihdoin tunnustettu sivistys- ja koulukaupunkimaineesta nauttivassa ”Suomen Ateenassa”.

Opiskelijat haluaisivat eroon koko koulutuskuntayhtymästä, mutta työryhmän selvitystä ei ole vielä käsitelty valtuustossa, eikä opiskelijoille ole luvattu parannusta.

Jyväskylän Lyseon lukion hallituksen puheenjohtaja, 17-vuotias Carita Järvi haluaa, että asia ratkaistaan ennen kuntavaaleja.

”Tässä vuoden sisällä olen oppinut todella paljon kuntapolitiikasta ja siitä, miten paljon poliitikkoihin voi luottaa,” Järvi sanoo.

Hän pelkää, että osa ehdokkaista ratsastaa valtuustoon politisoituneella lukiokysymyksellä ja unohtaa lupauksensa vaalien jälkeen.

Hän ei ole ainoa. Jotkut 18 vuotta täyttäneet lukiolaiset ovat asettuneet itse ehdolle huhtikuun vaaleihin. Järven mukaan he haluavat poistaa valtuustosta jargonin ja saada asioita tapahtumaan.

 

Lukion toista luokkaa käyvä Järvi osallistuu jo tänä keväänä kaksiin ylioppilaskokeisiin, vaikka abivuosi on vasta edessä.

”Ainakin pääsee vielä kertauskursseille.”

Häneltä puuttuu vielä kymmenen kurssia vaaditusta 75:stä. Ensi syksyn kurssitarjotinta ei ole vielä muodostettu, ja Järvi saattaa joutua riipimään kursseja kasaan kesällä töiden ohessa.

Lukio ei ole ongelmissa pelkästään opiskelijoiden mielestä. Samoin ajattelevat monet muutkin kaupunkilaiset ja valtuutetut.

Koulutuskuntayhtymän talous- ja hallintojohtaja Pekka Pirisen mukaan kurssien määrän lasku on opiskelijoiden kannalta kielteinen asia, mutta suoraan ei voida sanoa, että Jyväskylän lukioilla menisi huonommin kuin muissa kaupungeissa.

Kurssimääristä ja hallinnon kustannuksista on vaikeaa saada vertailukelpoista tietoa.

Lisäksi nykyisessä kuntayhtymämallissa liikkumavara on melko pieni. Yhtymän oppilaitosten on tultava toimeen valtionosuusrahoituksella. Kun lukiokoulutus siirrettiin kuntayhtymään, maailma oli toisenlainen ja valtio avokätisempi.

”Ehkä ajatukset koulutuskuntayhtymän suhteen silloin 2009–2010 olivat liian toiveikkaita, mutta jälkikäteen on aina helppoa sanoa niin”, Pirinen sanoo.

”Tuli sellainen olo, että voimme oikeasti vaikuttaa asioihin.”

Lukiotoimintaa koskevassa selvityksessä ehdotetaan, että Jyväskylän kaupunki alkaisi tukea lukioita taloudellisesti. Yksi ehdotus on, että kaupunki rahoittaisi lukioita kolmen vuoden aikana noin 2,5 miljoonalla eurolla.

Pirisen mukaan opiskelijoita on kuultu. Nuorten aktiivisuus on tuonut painetta selvittää asiaa.

Myös Carita Järvi uskoo, että nuoria on kuultu.

”Kun lähes 2 000 opiskelijaa kerääntyi Jyväskylän pääkadulle ulosmarssin yhteydessä ja muut kaupunkilaiset pysähtyivät katsomaan ja kannustamaan, tuli sellainen olo, että voimme oikeasti vaikuttaa asioihin.”

Kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa maaliskuun loppupuolella.