Löperömpi viinalaki käy kalliiksi veronmaksajille – paitsi jos örveltäminen vähenee reippaasti
Uutisanalyysi: Uskomatonta mutta totta, suomalaisenkin viinapää voi kehittyä.
Toteutuessaan uusi alkoholilaki takaa heti ensi vuoden alusta sen, että kaupoista saa enemmän ja vahvempia alkoholituotteita kuten neloskaljaa ja ”Alkon lonkkua”.
Tämä ja lukuisat pienemmät viinalain uudistukset, muun muassa ravintoloiden A- ja B-oikeuksien poistaminen ja pienpanimoiden oikeus myydä vahvempia tuotteita suoraan asiakkaille, kasvattaa kaupan ja ravintoloiden myyntiä.
Kuinka paljon ja mikä vaikutus uudistuksilla on työllisyyteen ja kaupan alan tulokseen? Vastauksia ei ole, vain arvailuja.
Suomen Kuvalehti kysyi sosiaali- ja terveysministeriön STM:n virkamieheltä Ismo Tuomiselta, joka on yksi lain kirjoittajista, laskelmia uuden alkoholilain taloudellisista vaikutuksista. Niitä ei vielä ole, mutta suuntaa antavia hahmotelmia ministeriössä on jo.
STM:n sanoma on selvä: vapaampi alkoholipolitiikka tulee kansantaloudelle kalliimmaksi, vaikka kaupan myynti lisääntyisi.
Ministeriö perustelee asiaa muun muassa sillä, että väestön kokonaiskulutuksen tason ja alkoholin suurkuluttajien määrän välillä on yhteys. Se tarkoittaa ministeriön tulkinnassa sitä, että suurkuluttajien määrä kasvaa.
Tästä puolestaan seuraa sotepalveluiden kysynnän kasvu: jonot pitenevät ja verorasitus lisääntyy. Myös sairauspoissaoloja tulee lisää. Elinkeinoelämälle aiheutuu ennenaikaisten eläköitymistapausten myötä kustannuksia. Lisäksi lastensuojelun tarve, huostaanotot ja perheväkivalta lisääntyvät.
Ministeriön kuva suomalaisista alkoholinkuluttajina vaikuttaa synkältä: ilman kieltoja, tiukkaa sääntelyä ja kuria suomalaiset näyttäisivät ryyppäävän itsensä tärviölle.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan alkoholista aiheutuvat kustannukset ovat vuodessa noin 1,3 miljardia euroa. Laskelma on vuodelta 2010.
Ehkäisevän päihdetyö EHYTin arvio haitoista on vielä suurempi: alkoholihaitat aiheuttavat Suomelle 5–6 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset.
Kauppa ja panimoliitto puolestaan vannovat, että vapaampi alkoholipolitiikka vähentää Viron viinarallia ja esimerkiksi oluen tuonti vähenee.
STM kuitenkin muistuttaa, ettei tuonti sen laskelmissa todennäköisesti juuri laske, sillä olutveroon ei kajota. Täten suomalaiset yhä raahaavat Virosta halvempaa olutta matkalaukuissaan.
Jos Viron tuonti puolittuisi, Suomi hyötyisi STM:n mukaan noin 18 miljoonaa euroa vuodessa kotimaisen oluen myynnin kasvuna.
STM ei kuitenkaan näytä uskovan moiseen: Viron tuonti laskee heidän laskelmissaan todennäköisesti neljänneksen, jolloin taloudellinen vaikutus olisi vain yhdeksän miljoona euroa vuodessa.
Vaikka taloudelliset vaikutukset eivät ole kaupalle merkittävät, uusi laki on askel vapaampaan alkoholipolitiikkaan. Linjaus murentaa Alkon monopolia, ja kun alkoholilakia uudistetaan seuraavan kerran, ehkä kauppojen hyllyille saadaan jo viinitkin.
Tällöin ”juoppolalli-Suomesta” aiheutuva kansantaloudellinen lasku kasvaisi entisestään, jos suomalaiset eivät ole muuttaneet juomatapojaan keskieurooppalaiseen ”sivistyneeseen” siemailutyyliin.
Muutos on mahdollinen ja jopa todennäköinen. Esimerkiksi Suomen nuoriso käyttää jo nyt vähemmän alkoholia kuin heidän vanhempansa, eikä örveltäminen ole tälle sukupolvelle millään tavoin coolia.