Lisää ydinvoimaa Suomeen – eduskunta päätti luvista alle tunnissa

Pekka Ervasti
Kotimaa 1.7.2010 09:05

Saksan valtiopäivät äänesti yhdeksän tuntia uudesta presidentistä, mutta Suomen eduskunta hyväksyi kaksi ydinvoimalalupaa alle tunnissa.

Ydinvoima eduskunta Ydinvoimaäänestys keräsi mielenosoittajia eduskuntatalolle, ulkopuolelle ja sisään. Kuva Kimmo Mäntylä / Lehtikuva.

 

 

 

Eduskunnan ydinäänestykset päättivät kansanedustajien kevätistuntokauden, joka tänä vuonna jatkui poikkeuksellisesti juhannuksen yli. Edessä on nyt reilun kahden kuukauden kesäloma ja kova selittäminen vaalipiirin äänestäjille, miksi ydinluvista päätettiin kuten päätettiin.

Lopputulos oli silti odotettu. Teollisuuden voima (TVO) sai reaktoriluvan äänin 120 puolesta ja 72 vastaan. Fennovoiman reaktorille löytyi yksi kannattaja enemmän äänin 121 puolesta ja 71 vastaan. Myös tyhjiä ääniä annettiin, kun muutamat edustajat eivät halunneet tukea jompaa kumpaa lupaa, usein aluepoliittisista syistä. Posivan ydinjätteen loppusijoituslaitoksen rakentaminen laajempana hyväksyttiin äänin 159-35.

Jakolinja kulki kaikkien eduskuntaryhmien sisällä, lukuunottamatta hallituspuolue vihreitä, joka äänesti yhtenäisesti hallituksen esitystä vastaan.

Kokoomus oli lähes yhtä yhtenäinen ydinvoiman kannattaja. Vain vihreistä loikannut Merikukka Forsius äänesti vastaan.

Vasemmistoliitosta löytyi vain kaksi kannattajaa: Matti Kangas ja Kari Uotila.

Ehkä yllättäen suurimman oppositiopuolueen puheenjohtaja Jutta Urpilainen äänesti TVO:n lupaa vastaan, mutta kannatti Fennovoiman lupaa.

Vaikka lopputulos oli ennakoitavissa, vastustajat olivat silminnähden pettyneitä. Vihreiden Johanna Sumuvuori myösi toivoneensa loppuun asti, että edes toinen luvista kaatuisi.

Ydinvoimaluvat virkansa puolesta valmistellut ja esitellyt elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk) ei sen sijaan peitellyt tyytyväisyyttään. Entinen ydinvoiman vastustaja oli nyt iloinen uusista reaktoriluvista.

”Kyllä ne olivat ilmastosyyt, jotka minun mielipiteisiini vaikuttivat”, hän perusteli.

Pekkarisen mukaan päästövähennysten lisäksi ydinvoimalupien myöntämistä puoltavat pyrkimys energiaomavaraisuuteen sekä ratkaisuun liitetty uusiutuvan energian edistämispaketti.
Päätöksellä Suomi myös ministerin mielestä antaa elinkeinoelämälle signaalin, että Suomeen kannattaa investoida: energiaa piisaa.

Eduskunnan äänestys keskeytyi hetkeksi, kun kolme ydinvoiman vastustajaa ryhtyi ensimmäisen äänestyksen jälkeen viskomaan yleisölehteriltä oransseja paperilippusia ja huutelemaan ”Hävetkää/Shame on you!” -iskulauseita sekä laulamaan. Vahtimestarit raahasivat kaksi naista ja yhden miehen lehteriltä pois ja eduskunta saattoi taas jatkaa normaalia työskentelyään.

Vihreiden Johanna Sumuvuoren mukaan mielenosoitus osoitti, että jotkut ihmiset ovat ydinvoimapäätöksen takia todella vihaisia. Hän piti mielenosoitusta ymmärrettävänä joskaan ei salikäyttäytymissäännösten mukaisena.

Myöskään pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) ei halunnut tuomita Suomen eduskunnan työskentelyn häirintää.

”En ole asiasta mitään mieltä”, hän kommentoi tapahtunutta kahvilan puolella.

Katso uutiskuvat aiheesta SK:n kuvaseinällä.

Aiheesta lisää
Vihreät ja ydinvoima: Eilen oppositiossa, tänään hallituksessa (Suomenkuvalehti.fi 29.6.2010)
Olkiluodon Onkalossa – tänne Suomi hautaa ydinjätteet (Suomenkuvalehti.fi 28.5.2010)

 

Keskustelu

Vihreitten aatteen kivijalka, leninismi näkyy tässäkin. Demokratiaa yritetään korvata yhä ”proletariaatin anarkialla”, kuten historiasta tiedämme menetellyn eräässä lakanneessa valtioutopiassa. Ilmiselviä valheitakin käytettiin, kuten idässä muinoin.

Vastustaminen ei toimi, ellei ole tarjota uskottavaa vaihtoehtoa. Kielteinen päätös olisi ollut lopulta Aidon Vihreän Aatteen vastainen; sähkön tuonti Venjältä, kivihiili, jokien patoaminen, myllyt maiseman pilaajana.

Järkyttävää on, että poliitikot eivät näytä edes tajunneen, että ydinvoimaloista päättäessään he samalla päättivät talouspolitiikan tulevasta linjasta, että se jatkaa suurteollisuuden ja vientiriippuvuuden kriisiherkällä polulla, kunnes ennen pitkää tulee väistämättä tiensä päähän. Siinä on se varsinainen katastrofi, joka osuu tuleville sukupolville, nyt hankittiin aikalisää.

Eduskunnan päätös oli surkea ja suomalaisten enemmistön vastainen, jossa tulevat sukupolvet jätettiin ydinvoimapäätöksessä ilman ääntä.

Päätöksellä eduskunta on kiinnittämässä Suomen energiapolitiikkaa seuraavaksi sadaksi vuodeksi umpikujaan ja auringonlaskun teknologiaan sekä jättää haitat tulevien sukupolvien maksettavaksi ilman kunnollisia vakuuksia.

Onneksi lupa ei yksin vielä tarkoita uusia reaktoreita. Yhtiöillä on tuskin edellytyksiä nykytilanteessa käynnistää rakennushankkeita. Sen sijaan panostukset energiatehokkuustoimiin ja uusiutuviin jatkuvat sekä tekevät ydinvoiman lisärakentamisen aikanaan kannattamattomaksi ja mahdottomaksi.

Ydinvoima – kestävä perintö tuleville sukupolville
http://leostranius.fi/2010/07/ydinvoima- %E2%80%93-kestava-perinto-tuleville-suku polville/

Hiukan ennen ydinvoimasta paattamista joku vahtimestari oli livauttanaut pienen arkisen asian josta piti myos paattaa. Oliko edes huutoaanestysta. Ja piti paasta kahvitauollekin, oli kuulema ihan tuoreita korvapuustejakin. Ja Facebookissakin piti vierailla…

Ettako mitenka? Mika pikkuasia?

No, kyseltiin laiskasti ottaako Suomi lisaa 9000 000 000 euroa lisaa velkaa ja jakaa siita persaukisille maille jos sattuvat pyytamaan. Ja kaikki olivat asian kannattajia. Yhtaan vastakkaista kannanottoa ei kai kuulunut. 9 miljardia, piss of keik.
Kahvitauolla sitten pohdittiin tulevaa kesalomaa ja onko se hottentottilaulu lopultakaan rassissmia vaiko eiko…

Perfect timing. Ja Velkakello tikittaa.

Nainikkaan niita asioita paatellaan ja hoidellaan.

PS. Olen ydinvoiman kannattaja.

Toivottavasti Kollaja voidaan unohtaa näiden päätösten jälkeen. Nämä ydinvoimalat olisivat olleet tarpeen jo 50-luvulla, jolloin pilattiin rankasti ja pysyvästi mm. Oulujoen ylävesistojen järvimaisemat ja niiden ekologiset systeemit. Käykääpä te henkeen ja vereen ydinvastaiset tutustumassa mitä ”puhtaan” vesivoimankin valjastaminen saa aikaan. Hävinneet ovat upeat pitkät hiekkarannat, hakattujen rantojen lepikot, orjanruusut ja kielot, kivenkylkien kotilot, jouhimadot, kivikalat, järvilohikannat, siikaperhoset, ym.ym. Kokonaisia ekologisia ketjuja on hävinnyt olemattomiin. Jopa kalakantoja joudutaan pitämään yllä keinotekoisin istutuksin. Hyrynsalmen reitin Vuokkijärvessä, joka on aikoinaan ollut kulturellisestikin tärkeä kalastusvesi ja kulkureitti Vienan Karjalan kanssa, vedenkorkeus vaihtelee jopa 6 metrin verran. Käykääpä katsomassa, miltä rannat näyttävät kun vesi on siellä alhaalla.
Onneksi Koillismaan Kitkan alue on säästynyt tältä tuholta kun vedet virtaavat Venäjän suuntaan.

Minun täytyy todella ihmetellä nk. luonnonsuojelijoiden ydinvoimavastaisuutta.

Fakta on että tuulisähkö ei tyynellä toimi eikä siksi kelpaa perusvoimaksi. Olenkin kysynyt usealta vihreäksi lukeutuvalta että millä he kuvittelevat sähköntuotannon toimivan kovilla pakkasilla. Silloinhan on tyypillisesti vuotuinen kulutushuippu, täysin tyyntä, eikä aurinkoenergiastakaan voi puhua.

Tähän en ole saanut vastaukseksi kuin silmien räpyttelyä ja täysin älyvapaata jauhantaa risuvoimasta ja määrittelemättömistä muista uusiutuvista energialähteistä sekä epämääräisiksi jäävistä tulevaisuuden keksinnöistä. Jotka ihan varmana tulevat tekemään ydinvoimalat tarpeettomiksi.

Mutta ehkä sinä, Leo Stranius, tiedät jotain mitä muut eivät tiedä?

KP
” he samalla päättivät talouspolitiikan tulevasta linjasta, että se jatkaa suurteollisuuden ja vientiriippuvuuden kriisiherkällä polulla”

Parempi olisi lakkauttaa suurteollisuus ja vienti, saataisiin tämmöinen tasainen lamakausi. Ei olisi suhdannehuippuja tai pohjia kun mentäisiin tasaisesti alaspäin. Kaikki teollisuusduunarit vaan kilometritehtaille, kyllähän työttömistä rautakourista saadaan kertaheitolla rautaisia IT-ammattilaisia.

Tuulivoimasta: lentelinpä tässä Keski-Euroopan ja Ruotsinkin yllä. Tuulivoimaloita näytti kasvaneen. Minkähän takia Suomessa ne tuhoaisivat maiseman, mutta näissä maissa eivät? Jossa ihmisiä asuu vielä tiheämmässä kuin täällä?

Riski-Ana: Et ole tainnut rannikkokaupungeissamme pakkasella oleskella. Kyllä joskus tuulee niin että tukka lähtee ja tuuli nostaa pakkasen purevuutta. Sitäpaitsi pakkasella ilman tiheys on maksimissaan, mitä tuulivoimalan lavasta saatavia tehoja ajatellaan. Mitä tiheämpää, sen enemmän, kolmannessa potenssissa.

Luokkaa 10 % sähköntuottokapasiteetista voidaan tuulivoimalle rakentaa, ilman että se liikaa vaikuttaa.

Eihän niitä uusia energiaratkaisuja käyntiin polkaistakaan sormia napsauttamalla, siksipä olisi hyvä kehitellä niitä koko ajan. Eikä lyödä päätä pensaaseen lukitsemalla energiaratkaisut vuosikymmeniksi.

”Parempi olisi lakkauttaa suurteollisuus ja vienti, saataisiin tämmöinen tasainen lamakausi.”

Kuka tässä sellaista vaatii? Uusiutuvia energiantuotantomuotoja pitää kehittää rinnalla. Vanha viisaus on, ettei ole hyvä panna kaikkia munia samaan koriin.

Jorma Ollilakin sanoi, tässä vasta yhdessä seminaarissa, että ei voida enää luottaa siihen, että perinteiset vientiteollisuuden alat vetävät meidät lamasta ylös. Että ei kannata jäädä luottamaan ja odottamaan. Rohkeita muutoksia pitää tehdä nyt.

””Parempi olisi lakkauttaa suurteollisuus ja vienti, saataisiin tämmöinen tasainen lamakausi.”

”Kuka tässä sellaista vaatii? ”

Ydinvoimalaitosten alasajo käyttöiän päätteeksi olisi de facto sama asia kuin suurteollisuuden alasajo. ei tänne kukaan täysijärkinen investoisi, nykyiset tehtaat vain ajettaisiin loppuun ja siirrettäisiin tuotanto sellaisiin maihin, jossa sitä arvostetaan.

Yhtälö, jossa yhdistetään kaukainen sijainti, korkeat työvoimakustannukset, lakkoilut ja siihen päälle vielä kova sähkön hinta, ei voi mitenkään toimia. Perusteollisuus, etenkin alihankintateollisuus, ajettaisiin maasta pois. Kiinalaiset saisivat sitten tehdä _kaikki_ duunarihommat ja täällä ihmeteltäisiin työttömyysprosentteja.

Eikos jossakin meediossa vihjailtu etta AREVA saisi myos rakentaa ne tulevatkin voimalat?
Taisi olla ihan namupala Fiheriaislle.
Olkiluodossa on rakennettu…montako vuotta? Seuraava avaimet kateen-paiva, oliko se 2012?
Siis valmista on. Mutta: ihan varmasti ne ensimmaiset rakenteet mita silloin aikoinaan tehtiin, vaativat perusteellisen ’putkiremontin’. AREVALLA se vienee ainakin 5 vuotta. Ja sitten ne viimeksi asennetutkin kaipaavat uusimista….
Sama toistunee niissa ’tulevissakin’ voimaloissa. Ensin 7+5 vuotta, sitten 5+5 vuotta, sitten…

Nukkukaa viheriaiset yonne ihan rauhassa. Kylla ranskikset ajattelevat teidan puolestanne.

”Sitäpaitsi pakkasella ilman tiheys on maksimissaan, mitä tuulivoimalan lavasta saatavia tehoja ajatellaan. Mitä tiheämpää, sen enemmän, kolmannessa potenssissa.”

En ole mitään typerämpää hiljattain lukenut mistään.
Kun ilma kuivuu sen teho kasvaa kolmannessa potennsissa???

>> Sitä paitsi pakkasella ilman tiheys on maksimissaan,
>> mitä tuulivoimalan lavasta saatavia tehoja ajatellaan.
>> Mitä tiheämpää, sen enemmän, kolmannessa potenssissa.

> En ole mitään typerämpää hiljattain lukenut mistään.
> Kun ilma kuivuu sen teho kasvaa kolmannessa potenssissa?

Se on tuulen nopeus, jonka merkitys on kolmannessa potenssissa, mutta kyllä reilu 20 asteen pakkanenkin nostaa tuulivoimalan tehoa 10 prosenttia. Lisäksi korkeapaine nostaa tehoa pari prosenttia, mutta jos on tyyntä niin eihän se paljon auta.

Lukiofysiikalla: paine kertaa tilavuus = ainemäärä kertaa vakio kertaa lämpötila, eli tiheys on kääntäen verrannollinen lämpötilaan kelvineinä. Näin ollen 20 asteen pakkanen merkitsee keskimääräistä noin 10 prosenttia suurempaa tiheyttä.

http://www.tuulivoimatieto.fi/energiasisalto

Kuinka mielekästä on vääntää kättä tuulivoiman teoreettisesta tehosta, kun siitä ei ole kuitenkaan kuin marginaaliseksi sähköntuottimeksi? Jos sillä saataisiin joskus 5 pros tai 15, mistä muu sähkö? Sama auringon ja puuaineksen kohdalla. Perusvoimasta keskusteltaessa pitäisi kyetä nousemaan ydinvoiman vastustajien lähinnä inhoon perustuvan loiskiehunnan yläpuolelle.

Nyt on jo alkanut kilpalaulanta puun käyttämisestä voimaloissa vs. puun käyttö mekaanisessa ja kemiallisessa teollisuudessa. Viime arvioiden mukaan kannot ja risut eivät riitä nykyiseenkään kapasiteettiin joten tämä johtaa hintakilpaan, jossa vientitulo on häviäjä.

Ydinvoiman heikkous on mittavat investoinnit, mutta ei sen vaarallisuus. Sille ei ole näköpiirissä varteenotettavaa kilpailijaa. Läntinen elämä tarvitsee paljon sähköä, vastaisuudessa entistäkin enemmän.

> En ole mitään typerämpää hiljattain lukenut mistään.
> Kun ilma kuivuu sen teho kasvaa kolmannessa potenssissa?

En puhunut ilman kuivuudesta. En tiedä onko käydäänkö lukion fysiikassa ideaalikaasun tilanyhtälöä läpi, joka on käyttökelpoinen.