Hyvä paha lääke
Masennuslääkkeistä kiistellään: onko niistä jopa enemmän haittaa kuin hyötyä? Vaikka lääkkeiden teho on todistettu, edelleenkään ei ymmärretä, miksi lääkkeet auttavat yhtä, toista eivät.
Viime vuonna yli 460 000 suomalaista, lähes joka kymmenes, söi masennuslääkkeitä. Reilusti yli puolet heistä käytti lääkettä masennukseen, loput muihin sairauksiin, kuten ahdistushäiriöihin, pakko-oirehäiriöihin ja kroonisen kivun hoitoon.
Lääkkeistä huolimatta masennus pysyy kansantautina, mikä on herättänyt kiivasta väittelyä siitä, onko lääkkeistä enemmän haittaa kuin hyötyä.
Jyrkimmät masennuslääkkeiden vastustajat jopa syyttävät lääkkeitä masennuksen yleistymisestä. Esimerkiksi pohjoismaisen Cochrane-keskuksen tanskalainen johtaja Peter C. Gøtzsche vaatii, että masennuslääkkeistä luovuttaisiin kokonaan. Kansainvälinen Cochrane-verkosto tuottaa katsauksia lääketieteellisistä tutkimuksista.
Lääkkeiden teho on kuitenkin osoitettu sadoissa tutkimuksissa. Suomen Käypä hoito -suosituksessa masennuslääkkeet nimetään psykoterapeuttisten hoitojen ohella keskeisimmäksi masennuksen hoitomuodoksi.