Leikkaukset koettelevat lukioita: Opetus vähentynyt, ryhmäkoot kasvaneet ja opettajien ansiot laskeneet

OAJ selvitti koulutusleikkausten vaikutuksia lukio-opettajille tehdyllä kyselyllä.
Kotimaa 20.3.2018 20:21
Lukiolainen ylioppilaskirjoituksissa. Arkistokuva.
Lukiolainen ylioppilaskirjoituksissa. Arkistokuva. © KIMMO MÄNTYLÄ / Lehtikuva

Oppituntien määrä lukioissa on vähentynyt ja kurssitarjonta kaventunut, selviää Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kyselystä.

Huhtikuussa julkaistava OAJ:n kysely lukio-opettajille pyrki selvittämään koulutusleikkauksien vaikutuksia opetuksen laatuun ja opettajien työhön.

Neljä viidestä vastaajasta arvioi soveltavien kurssien vähentyneen, ja yli 60 prosenttia kokee syventävienkin kurssien määrän pudonneen. Kolmannes arvelee myös pakollisten kurssien tarjonnan vähentyneen.

Oppituntien pito on ainoa tehtävä, jonka opettajat arvioivat vähentyneen omassa työssään.

OAJ:n kyselyyn vastasi 561 lukio-opettajaa runsaan 1 900 henkilön otannasta. OAJ:n mukaan kysely oli alueellisesti kattava.

Käytännössä tarjonnan vähentyminen tarkoittaa sitä, että kursseja on joko lopetettu kokonaan, ryhdytty korvaamaan itseopiskelulla tai alettu tarjota aiempaa harvemmin. OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan tällä on pitkäaikaisia seurauksia opiskelijoiden tulevaisuuteen.

”Opetuksen vähentyminen asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Etevät pärjäävät entiseen malliin, mutta enemmän ohjausta tarvitsevien eteneminen hidastuu.”

Sama koskee Luukkaisen mukaan virtuaalisesti käytäviä kursseja. Osa opiskelijoista kärsii lähiopetuksen puutteesta toisia enemmän.

 

Kurssien vähentämisen myötä opiskelijat eivät enää saa valittua kaikkia haluamiaan oppiaineiden yhdistelmiä.

Tiettyä kurssia saatetaan tarjota esimerkiksi vain kerran vuodessa. Jos opiskelija on tuolloin sidottu toisen oppiaineen kurssiin, voi harvemmin tarjottava kurssi jäädä kokonaan saamatta.

Harventuva tarjonta hankaloittaa myös etenemistä oppiaineiden sisällä, Luukkainen sanoo.

Opiskelijat saattavat joutua suorittamaan harvoin tarjottavia kursseja liian suppeilla pohjatiedoilla, jos edeltävät kurssit eivät ole sopineet kurssiaikatauluihin.

 

Opetusryhmät ovat kasvaneet kyselyn perusteella kaikissa lukioissa kaikkein pienimpiä lukuun ottamatta. Vertailuvuoteen 2011 nähden kasvua on tullut 4–17 prosenttia.

Kyselyyn vastanneet opettajat kertovat muun muassa henkilökohtaisen ohjaamisen ja palautteen antamisen vaikeutuneen. Joidenkin vastaajien mielestä aika ei riitä uuden opetussunnitelman edellyttämään jatkuvaan arviointiin.

”Koulutuslogiikka lähtee siitä, että opetus pitää pystyä yksilöllistämään. Nyt se ei onnistu riittävästi”, Luukkainen sanoo.

Luukkaisen mukaan opetusryhmien kasvu on johtanut myös opettajien uupumisen yleistymiseen. Lopulta vaikutukset näkyvät myös opetuksen laadussa, hän sanoo.

 

Kyselyyn vastanneet lukio-opettajat kertovat myös ansiotasojen laskusta.

Opettajien palkka muodostuu virkaan kuuluvan opetusvelvollisuuden kiinteästä perusosasta ja sen päälle tulevista lisäkursseista. Valtaosa opettajien pitämistä lisätunneista on soveltavia ja syventäviä kursseja, joiden määrä on vähentynyt.

Osa kursseista on jaettu puolikkaiksi: niissä puolet kurssista käydään opettajan johdolla ja toinen puoli itseopiskeluna.

Näistä kursseista opettajat tienaavat puolet täyden kurssin ansiosta. Kyselyn vastaajien mukaan puolikkaiden kurssien opettaminen vie kuitenkin paljon korvausta vastaavaa aikaa enemmän.

 

edelliset hallitukset leikkasivat vuosina 2013–2015 lukiokoulutuksesta OAJ:n mukaan noin 100 miljoonaa euroa. Lukioihin osuvat myös nykyhallituksen tekemät indeksijäädytykset yleissivistävään koulutukseen. Noin sadan miljoonan euron jäädytykset koskevat varhaiskasvatusta, peruskoulua ja lukiota.

Indeksijäädytysten myötä nykyhallitus on vähentänyt yleissivistävän koulutuksen rahoitusta noin 100 miljoonalla, josta valtaosa on kohdistunut peruskoulutukseen.

Kansallisen koulutuksen arviointineuvoston Karvin selvityksen mukaan kunnat ovat kompensoineet valtaosan valtionosuuksien vähennyksistä omaa rahoitustaan lisäämällä.

Kuntaliitto pelkää, että kunnat eivät pysty pitkään jatkamaan lukiorahoituksen kompensointia, jos valtionosuudet säilyvät alhaisina.

Lukio-opetuksen riippuvuus kuntien omasta rahasta asettaa OAJ:n mukaan lukiolaiset eriarvoiseen asemaan.