Laitonta vai ei? Suomalaismies myi nettikaupassa olutta lähes kaksi vuotta – Viranomaiset eivät puuttuneet
Oluen ja siiderin nettimyyntikielto on osoittautumassa EU-lain vastaiseksi, vahvempien juomien ei.
Alkoholin etämyynti ulkomailta Suomeen on alkoholilainsäädännön mukaan kielletty. Näin linjasivat sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet Suomen Kuvalehdessä maaliskuussa 2017.
Etämyynniksi kutsutaan tilannetta, jossa myyjä järjestää myös juomien kuljetuksen. Lakia etämyynnissä rikkoo myyjä. Ostaja ei syyllisty mihinkään.
Ministeriön kanta kuulostaa yksiselitteiseltä, mutta ei tunnu täysin vastaavan todellisuutta.
Viroon rekisteröity Hops United -niminen verkkokauppa myi ja toimitti olutta suomalaisille asiakkaille vuodesta 2015 maaliskuuhun 2017. Mikään viranomainen ei puuttunut Hops Unitedin toimintaan, sanoo yritystä pyörittänyt Sami Keinänen.
”Käsityksemme on, että kaikki tehtiin lain mukaan.”
”Nykyinen lainsäädäntö on sikäli ongelmallinen, että laki ei sano suoraan etämyynnin olevan kielletty”, myöntää johtaja Kari Paaso sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Ministeriön näkemys perustuu Alkon monopoliasemaan ja mietojen juomien myyntilupajärjestelmään.
Kaikkien yli 4,7-prosenttisten alkoholijuomien myynti on Suomessa Alkon yksinoikeus. Sitä miedompien alkoholijuomien vähittäismyyntiin tarvittava lupa on edellyttänyt fyysistä, Suomessa sijaitsevaa toimipistettä.
Etämyynnin ja kotiinkuljetuksen salliminen olisi siis mahdotonta. Jos taas etämyynti olisi luvallista vain ulkomaisille toimijoille, tilanne syrjisi kotimaisia yrityksiä.
Keinänen tulkitsee asiaa toisin.
Hänen mukaansa etämyynnissä tuotteiden omistajuus siirtyy ostajalle Suomen ulkopuolella, vaikka myyjä huolehtisikin kuljetuksesta. Tällöin alkoholin myyntilupaa Suomessa ei voida edellyttää.
”Myimme tuotteemme Virossa, joten kiinteää myyntipistettä Suomessa ei voi edelleyttää. Emme myöskään ole tämän tulkinnan kanssa yksin.”
Keinäsen tulkinta sai tukea 24. huhtikuuta, kun Helsingin hovioikeus antoi tuomionsa niin sanotussa Alkotaxi-jutussa.
Alkotaxi oli virolaisen miehen vuonna 2009 pyörittämä nettikauppa, jonka kautta hän myi kotiinkuljetuksella alkoholituotteita Suomeen. Vuonna 2015 käräjäoikeus tuomitsi miehen alkoholirikoksesta ja törkeästä veropetoksesta kahdeksaksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen.
Mies valitti tuomiosta hovioikeuteen. Hän vetosi valituksessaan siihen, että Suomen panttijärjestelmä ja alkoholin kotiinkuljetuskielto syrjivät muiden EU-maiden kansalaisia ja ovat siten EU-oikeuden vastaisia.
EU:n oikeuskäytäntö määrää, että kun EU-laki ja kansallinen laki ovat ristiriidassa, on noudatettava EU-lakia. Niinpä hovioikeus pyysi asiassa ennakkopäätöstä EU-tuomioistuimelta.
Tuomioistuin katsoi Suomen panttijärjestelmän olevan EU-lainsäädännön mukainen. Sen sijaan etämyynnin kielto oli tuomioistuimen mielestä ristiriidassa EU:n tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteen kanssa.
Tuomioistuimen mukaan vapaan liikkuvuuden periaatteen rikkominen voidaan kuitenkin poikkeustilanteessa hyväksyä. Hyväkyttävä poikkeustapaus voisi olla esimerkiksi kansanterveyden suojelu.
Poikkeustilannetta ei kuitenkaa saa käyttää peitetoimena kilpailun rajoittamiselle. Lisäksi rajoitukset on tehtävä vähäisimmän haitan periaatteella. Suomeksi: täyskielto on oikeutettu vain, jos samoihin tavoitteisiin ei päästä lievemmillä keinoilla.
EU-tuomioistuin jätti kansallisen tuomioistuimen harkittavaksi, täyttyvätkö nämä ehdot alkoholin etämyyntikiellossa.
Tuomiossaan Helsingin hovioikeus katsoi, että EU-lain näkökulmasta kotiinkuljetuskielto oli perusteltu vain Alkon monopolin piiriin kuuluvissa tuotteissa. Sen sijaan mietojen alkoholijuomien kotiinkuljetusta ei voinut kieltää sillä perusteella, ettei myyjällä ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa.
Hovioikeuden mukaan etämyynnissä voitaisiin käyttää samanlaisia rajoitus- ja valvontamekanismeja kuin kiinteässäkin myynnissä. Koska lievemmät rajoituskeinot olisivat mahdollisia, olisi täyskielto EU-lain vastainen.
Näillä perusteilla hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion alkoholirikoksesta mietojen alkoholijuomien osalta ja lyhensi virolaismiehen rangaistusta kahdella kuukaudella.
Lakiin on suunniteltu etämyynnin täyskieltoa.
Päätös ei ole vielä lainvoimainen, sillä virolaismiehen asianajaja on ilmoittanut hakevansa valituslupaa korkeimpaan oikeuteen.
Muodostumassa on kuitenkin merkittävä ennakkotapaus.
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan alkoholilain kokonaisuudistusta. Uuteen lakiin on suunniteltu alkoholijuomien etämyynnin täyskieltoa.
”Hovioikeuden päätös aiheuttaa varmasti ylimääräisiä vaikeuskiemuroita”, Paaso muotoilee.
Jos päätös jää voimaan, on kauppavahvuisen alkoholin etämyynti käytännössä pakko sallia. Samalla hovioikeus kuitenkin myös edellytti, että viranomaiset huolehtivat myynnin valvonnasta.
Pohdittavana on nyt, miten valvonta toteutetaan, kun myyjä voi sijaita missä tahansa EU-maassa.
Etämyynnin täyskielto olisi saattanut ajautua ongelmiin ilman Alkotaxi-tuomiotakin.
Verkkouutiset kirjoitti maaliskuussa 2017 EU-komission alkoholilakiin liittyvästä mietintöluonnoksesta. Siinä nettimyynnin täyskielto tyrmättiin EU-lainsäädännön vastaisena.
Komission mukaan kansaterveydellisiä perusteita etämyynnin rajoituksille ei voida hyväksyä, jos samaan aikaan Alkon toimintamahdollisuuksia laajennetaan ja vähittäiskaupassa myytävien alkoholijuomien prosenttirajaa nostetaan.
Uudessa alkoholilaissa päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholijuomien enimmäisvoimakkuutta ollaan nostamassa 5,5 tilavuusprosenttiin. Lisäksi Alkolle esitetään mahdollisuutta toimittaa verkkokauppaostoksia myös sen omien toimipisteiden ulkopuolelle.
EU-komission linja on, että jos Alkon nettimyyntoikeuksia laajennetaan, muille EU-alueen toimijoille on taattava vastaava kohtelu.
Paason mielestä näin ei käy. Hänen mukaansa hovioikeuden ratkaisu päin vastoin vahvistaa perusteita kieltää Alkon monopolituotteiden nettimyynti.
Alkoholilain uudistusta valmisteleva sosiaali- ja terveysministeriön hallintoneuvos Ismo Tuominen uskoi jo maaliskuussa komission hyväksyvän etämyynnin kiellon, kunhan se huomioisi lakiin tulevat ”täsmennykset=lievennykset”.
Tuominen ei täsmentänyt mitä lievennyksillä tarkoitti. Todennäköisesti kyse olisi siitä, että alkoholin etäostot sallitaan myös uudessa laissa. Etäostossa ostaja huolehtii itse alkoholin kuljetuksesta ja verojen maksusta.
Kansanterveydelliset perusteet etämyynnin kieltämiselle voitaisiin tosin kai tällöinkin kyseenalaistaa. Vai onko kansanterveyden näkökulmasta jotain merkitystä sillä, kuka alkoholin kuljetuksen järjestää?
Julkinen keskustelu alkoholin nettikaupasta on välillä kummallista. Näennäisesti puhutaan myyntitapahtuman laillisuudesta, mutta monesti kyse on tosiasiassa veroista.
Syykin on yksinkertainen: verotuksessa tulkinnanvara on pienempi. Veronkierto on laitonta, olipa myytävä tuote mikä hyvänsä.
Jos alkoholia myydään ulkomailta Suomeen, on juomista maksettava alkoholityypin mukaan määräytyvä alkoholijuomavero sekä pullopanttijärjestelmän ulkopuolisille tuotteille määrättävä juomapakkausvero. Verovelvollinen on se, joka järjestää kuljetuksen: etäostossa ostaja, etämyynnissä myyjä.
Tulli on käynyt näyttäviä kampanjoita ulkomaalaisia verkkoviinakauppoja vastaan. Kyse on kuitenkin ollut lähinnä siitä, että ulkomaalaiset viinakauppiaat jättävät usein (tietämättään tai tarkoituksella) verot Suomeen maksamatta.
Jos verovelvotteet hoitaa asianmukaisesti, tulli tai verottaja ei ole alkoholin nettimyynnistä kiinnostunut, vakuuttaa Hops Unitedin Sami Keinänen.
Toisin kuin moni kilpailijansa, Hops United tilitti myymistään tuotteista Suomeen vaaditut verot tunnollisesti. Niinpä verottajan tai minkään muunkaan viranomaisen kanssa ei syntynyt mitään ongelmia.
Esimerkiksi Alkotaxin tapauksessa tilanne oli toinen.
Jättäessään valmiste- ja juomapakkausverot maksamatta virolaimies syyllistyi törkeään veropetokseen. Tässä asiassa Helsingin hovioikeus oli samaa mieltä kuin käräjäoikeus aiemmin.
Hops Unitedin toiminta päättyi toistaiseksi huhtikuun 2017 alussa, mutta ei siksi, että yritys olisi joutunut ongelmiin viranomaisten kanssa.
Keinäsen mukaan yrityksen oli yksinkertaisesti liian vaikeaa kilpailla tilanteessa, jossa iso osa Suomeen toimittavista verkkokaupoista jättää verot maksamatta.
”Myös se vei asiakkaita, että iso osa ihmisistä luulee toiminnan olevan laitonta.”
”Paine lain muuttamiseksi on hirveä.”
Sosiaali- ja terveysministeriön Paaso pysyy kannassaan: Suomen lain mukaan myös Hops Unitedin toiminta oli laitonta.
Viranomaiset ovat puuttuneet lähinnä maksamattomiin veroihin, koska vaikka Suomen lain tulkinta on Paason mukaan selvä, EU-lain osalta oikeuskäytännöstä ei ole ollut varmuutta.
Ilmeisesti viranomaiset eivät ole itse halunneet lähteä luomaan ennakkotapausta.
Nyt sellainen kuitenkin on Alkotaxi-jutun myötä syntymässä. Vieläkään ei tosin ole täysin selvää, miten ja millä aikavälillä tuomio alkoholilain tulkintaan vaikuttaa.
Uuden alkoholilain valmistelua hovioikeuden päätös joka tapauksessa viivästyttää. Mahdollista korkeimman oikeuden päätöstä ei kuitenkaan aiota jäädä odottamaan, Paaso vakuuttaa.
”Paine lain muuttamiseksi on hirveä. Asiasta päättävät lopulta poliitikot, mutta kyllä sosiaali- ja terveysministeriön ajatus on edelleen, että laki saadaan eduskuntaan 2017 kevätistuntokauden aikana.”