Se voisi jo olla meillä

Suomalaisprofessorien kehittämä koronarokote oli pitkällä jo vuosi sitten. Nenäsuihketta olisi voitu valmistaa kaikille suomalaisille, ehkä myös muihin Pohjoismaihin. Rahoitus laajoihin testeihin ja rokotetuotantoon puuttuu edelleen. Nenäsumute voi silti nousta tärkeään rooliin, kun taistellaan virusmuunnoksia vastaan.

Kotimaa 28.05.2021 06:00
Teksti Anna Tommola Kuvat Hanna-Kaisa Hämäläinen Grafiikka Hannu Kyyriäinen
Professori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopiston A. I. Virtanen -instituutissa Kuopiossa.
Professori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopiston A. I. Virtanen -instituutissa Kuopiossa.

Tammikuussa 2020 kiinalaistutkijat selvittivät Wuhanin eläintorilta karanneen viruksen genomin ja julkaisivat tietonsa poikkeuksellisen avoimesti kansainväliselle tiedeyhteisölle.

Uudessa koronaviruksessa oli paljon tuttua: viruksen rakenne ja tautimekanismi muistuttivat aiemmista tämän vuosituhannen epidemioista, sarsista ja mersistä.

Rokotteiden kehittäminen tautia vastaan käynnistyikin ennennäkemättömän nopeasti. Ei mennyt kuin päiviä, kun yhdysvaltalainen lääkeyhtiö Moderna ensimmäisenä ilmoitti aloittavansa kokeet geenirokotteella.

Myös Suomessa tutkijat olivat hereillä.

Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela ja akatemiaprofessori Kari Alitalo juttelivat tilanteesta keskenään. He miettivät, voisivatko jotenkin olla kriisissä avuksi.

”Soitettiin siltä istumalta Sepolle”, Saksela kertoo.

Sisältö