Kun hätä on suuri, suomalainen kirjoittaa presidentille – Jos saisi ”etes lehmän alastomille lapsilleni”

Presidentti saa vuosi vuodelta enemmän postia.
Kotimaa 9.7.2017 08:21
Teksti Vappu Kaarenoja Kuvitus Ilona Partanen
Runoja, tieteelisiä teorioita, Jumalan sanaa... K. J. Ståhlberg oli presidenttinä 1919–1925.
Runoja, tieteelisiä teorioita, Jumalan sanaa... K. J. Ståhlberg oli presidenttinä 1919–1925. © Ilona Partanen

Eino Leino oli saanut huonoja kritiikkejä. Eikä ihme; vuonna 1921 ilmestyneet Kodin kukka ja uhrikuusi sekä Syreenien kukkiessa eivät olleet runoilijan onnistuneimpia teoksia.

Kordelinin säätiö ei myöntänyt Leinon hakemia apurahoja.

Mutta Viron-reissu meni hyvin.

Leinon ystävät olivat järjestäneet kuukauden mittaisen kiertueen etelänaapuriin. Kesällä 1921 Leino esiintyi runomatineoissa innostuneelle yleisölle.

Sellainen vastaanotto suuren runoilijan kuuluikin saada.

Viroon verrattuna Suomi tuntui vihamieliseltä paikalta. Kun kokonainen kansakunta tuntuu kääntyneen vastaan, kelle voi valittaa?