Kopteriyhtiö kriisissä

Finnhems

Kovaotteista johtamista ja kalliita oikeusriitoja. Verovaroin toimivaa ensihoitoyhtiötä syytetään yhteistyökumppaneiden mustamaalaamisesta.

Teksti
Jari Hanska
Kuvat
Marjo Tynkkynen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Aidan takana kuopiolaisella teollisuusalueella on uudenkarhea rakennus ja asfalttikenttä, johon on maalattu H-kirjain helikopterin laskeutumispaikan merkiksi.

Kelloniemen kärkeen kolmella miljoonalla eurolla rakennettu FH60 on uusin suomalaisista lääkärikopterien tukikohdista. Nimi viittaa Finnhems-yhtiöön. Viiden sairaanhoitopiirin omistaman Finnhemsin toiminta rahoitetaan verovaroista. Se omistaa tukikohdat, joissa toimintaa pyörittävät yksityiset palveluntarjoajat.

Osa miehistöstä on innokas esittelemään tiloja Suomen Kuvalehdelle. Kopterikin voitaisiin hakea hallista kuvattavaksi. Vastaava lääkäri tiedustelee asiaa Finnhemsistä.

Pian soittaa viestintäjohtaja Reetta Salmi. Hän kertoo pahoittaneensa mielensä lehden vierailusta, koska yhtiöstä on viestitetty jo aiemmin, ettei haastattelua tai kuvauslupaa anneta. Ne eivät järjesty nytkään, sillä ”poliittinen tilanne on auki”.

 

Lääkärikoptereiden historia on täynnä ristiriitoja. Medi-Heli-yhtiö aloitti 1990-luvun alussa. Toimintaa rahoitettiin keräyksillä ja Raha-automaattiyhdistyksen tuella.

Epäselvyyksiä käsiteltiin jopa oikeudessa, viimeisen kerran vuonna 2016. Tuolloin Pelastushelikopteri-Peten tukiyhdistyksen toiminnanjohtaja tuomittiin hovioikeudessa talousrikoksista ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Valtio otti vuonna 2010 aiempaa vahvemman roolin kopteritoiminnassa. Syntyi Finnhems Oy, jonka tehtäväksi tuli lääkärikopteritoiminnan kilpailutus ja valvonta Suomessa. Toimitusjohtajaksi valittiin Copterline-yhtiössä muun muassa lentotoiminnan johtajana työskennellyt Jyri Örri.

Toiminta ammattimaistui, ja kustannukset paisuivat. Kun vuonna 2011 valtio käytti yhtiöön 11,8 miljoonaa euroa, vuonna 2018 luku oli jo 30 miljoonaa. Varsinainen lentotoiminta vie summasta lähes 24 miljoonaa euroa.

Nyt tukikohtia on kuusi. Niille helikopteripalvelut tuottaa kaksi toimijaa: Skärgårdshavets Helikoptertjänst (SHT) ja Babcock Scandinavian Air Ambulance (BSAA).

Lääkärikopteritoiminnan tulevaisuus on ollut epäselvä jo pitkään. Sipilän hallitus linjasi vuonna 2018, että Suomeen pitää rakentaa kaksi uutta tukikohtaa.

Taustalla oli oikeusasiamiehen päätös, jonka mukaan kansalaisten yhdenvertaisuuden takia Kaakkois-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan tulee saada omat tukikohdat. Linjaus herätti tyytyväisyyttä, mutta myös kummastusta.

”Eihän tässä yhdenvertaisuus toteudu missään tapauksessa. Meillä on isot laskettelukeskukset pohjoisessa, joissa voi sattua mitä hyvänsä. Ei sinne saada kopteria lähetettyä. Jos meillä on kuntia, joihin ei saada poliisia kahteen tuntiin, niin on tämä nyt vähän hassu asia”, Joensuun keskussairaalan päivystyksen ylilääkäri Susanna Wilen kommentoi Ylelle.

Kritiikki ei hidastanut uusien tukikohtien valmistelua. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän, johon osallistui myös Finnhemsin toimitusjohtaja Örri.

Työryhmä päätyi ehdottamaan, että uudet tukikohdat olisi järkevintä sijoittaa Seinäjoelle ja Lappeenrantaan. Poliitikot vaihtoivat Lappeenrannan tilalle Kouvolan Utin. Työryhmä suositti myös, että Finnhems ryhtyisi tuottamaan itse kopteripalveluja eli yhtiö hankkisi omat kopterit ja miehistöt.

Hanke pysähtyi sote-uudistuksen kaaduttua keväällä 2019. Sipilän hallitus ei ehtinyt siirtää Finnhemsille pääomaa omien helikoptereiden hankintaa varten. Ajatuksena oli tuolloin, että yhtiön omistus siirtyisi Pirkanmaan sairaanhoitopiirille.

Syyskuun 9. päivänä 2019 tilanne muuttui tavalla, jota alalla ei ollut osattu ennakoida. Rinteen hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi, että Finnhemsin osakkeet siirretään valtion omistukseen vuoteen 2022 mennessä.

 

Finnhems on voittoa tavoittelematon yhtiö, joka on sairaanhoitopiirien omistuksessa.
Finnhems on voittoa tavoittelematon yhtiö, joka on sairaanhoitopiirien omistuksessa. © Marjo Tynkkynen

Suomen Kuvalehden selvityksen mukaan Finnhemsin toiminnassa on vakavia ongelmia. Lähteet kertovat riidoista ja kovaotteisesta johtamisesta. Lisäksi epäillään Finnhemsin edellytyksiä toimia oikeana lentoyhtiönä.

Finnhems on riidellyt oikeudessa molempien helikopteriyhtiöiden kanssa.

Vuonna 2015 Finnhems teki kolmea eteläistä tukikohtaa pyörittävästä SHT:sta kanteen välimiesoikeuteen ja syytti yhtiötä palvelusopimuksen rikkomisesta. Perusteluna olivat puutteet lentotietojen seurannassa ja viivästys etsintävalojen asentamisessa koptereihin.

Välimiehenä toiminut professori Thomas Wilhelmsson hylkäsi vaatimukset. Finnhemsille kertyi oikeudenkäyntikuluja maksettavaksi puoli miljoonaa euroa.

Käräjäoikeus ja hovioikeus kuitenkin mitätöivät tuomion prosessivirheen takia. Tapaus on nyt korkeimman oikeuden käsittelyssä.

Syksyllä 2017 Finnhemsin hallitus päätti jättää maksamatta toisen operaattoriyhtiön eli BSAA:n jokaisesta laskusta 45 000 euroa, noin viisi prosenttia kuukausilaskutuksesta.

BSAA:n Suomen yksikön maajohtaja Lauri Pukkinen kertoo, että päätös tuli ”täysin puskista”.

”Finnhems ei esittänyt perustetta vähennykselle eikä vastannut perintäkirjeisiimme. Kävimme läpi palvelusopimusta ja sähköpostikirjeenvaihtoa vuosien varrelta, eikä mikään tukenut Finnhemsin toimintaa”, Pukkinen sanoo.

Finnhemsin hallituksen pöytäkirjoista käy ilmi, että syynä maksujen jäädyttämiseen esitettiin 299-kohtainen lista puutteista, joita palveluntarjoaja ei olisi korjannut.

Pukkisen mukaan puutteiksi on väitetty hyvin kirjavaa joukkoa useiden vuosien aikana kertyneitä havaintoja, jotka vaihtelivat tussitaulun pyyhkimättä jättämisestä aina Finnhemsin vastuulle kuuluvien tukikohtien huoltokysymyksiin.

Suuri osa havainnoista oli Pukkisen mukaan virheellisiä tai kirjattu useampaan kertaan.

SK pyysi ilmailualalla pitkään toimineelta, muun muassa Copterline-yhtiötä johtaneelta Kari Ljungbergilta arviota poikkeamien määrästä.

Ljungbergin mukaan lähes 300 todellista poikkeamaa olisi johtanut siihen, että joko yhtiö itse tai ilmailuviranomainen olisi keskeyttänyt lentotoiminnan. Hän kertoo, että jo yksikin kriittinen poikkeama pysäyttäisi lentotoiminnan. Näin ei ole tapahtunut.

Tätäkin riitaa käsiteltiin välimiesoikeudessa. Finnhems hävisi ja joutui maksamaan toista miljoonaa euroa oikeudenkäyntikuluja. Sittemmin se on myös maksanut avoimet laskunsa BSAA:lle.

Haastattelusta jo viikkoja aiemmin kieltäytynyt Finnhemsin toimitusjohtaja Örri päättää viime tingassa kommentoida kritiikkiä.

Örrin mukaan puutelistassa oli myös vakavampia huomioita esimerkiksi määräaikaishuollon myöhästymisestä. Operaattoriyhtiö BSAA:n Pukkinen toteaa, ettei hän tunnista väitettä.

Örri ei halua laajemmin kommentoida luottamuksellisia välimiesmenettelyjä, mutta sanoo toiminnan laadun parantuneen prosessien myötä.

”Aika vähän on kontaktia, ja silloinkin saa haukkuja”, lentopalveluja tuottavan yrityksen toimitusjohtaja kommentoi.

Lentopalveluja tuottavien yhtiöiden ja Finnhemsin välit ovat viileät. Finnhemsin Örrin näkemyksen mukaan yhteistyö kuitenkin toimii, kuten ”ammatti-ihmisten välillä voi odottaakin”.

”Aika vähän on kontaktia, ja silloinkin saa haukkuja”, sanoo SHT:n toimitusjohtaja Kenneth Krogius.

”Mutta kun katsoo operatiivista puolta, homma toimii todella hyvin.”

Sosiaali- ja terveysministeriö laati joulukuussa 2017 muistion, jossa kopteritoiminnan kehutaan olevan laadultaan maailman huippuluokkaa.

”Lentotoiminnan tekninen luotettavuus on 99,75 %. Toimintaa on 24/7, viiden minuutin lähtoviiveellä. Ilma-alusten käyttöaste on 87,5 %, joka on erinomainen taso”, muistiossa todetaan.

Kopteriyhtiö BSAA:n maajohtaja Pukkinen ihmettelee Finnhemsin tarkoitusperiä.

”Faktoja tunnutaan kerrottavan hyvin valikoiden. Onko näin siksi, että yhtiön tavoitteena on aloittaa oma lentotoiminta?”

Alalla pitkään toiminut Kari Ljungberg on samoilla linjoilla. Hän arvioi, että Finnhems on jo kauan yrittänyt murentaa kopteriyhtiöiden asemaa siirtääkseen lentotoiminnan järjestämisen itselleen.

Samanlaista viestiä kuuluu Finnhems-yhtiön sisältä. Kaksi entistä työntekijää kertoo, että lentoja tuottaville toimijoille esitetyt vaatimukset olivat pääosin perusteettomia.

”Se oli Jyrin tapa saada operaattorit näyttämään huonolta”, toinen sanoo.

Örri itse katsoo, että Finnhems on vain pitänyt kiinni sovitusta laatutasosta.

”Turvallisuuskriittisellä alalla sopimuksellisista yksityiskohdista huolehtiminen on tärkeää. Meidän tehtävänä on pitää huoli siitä, että yhteiskunta saa, mitä se on tilannut.”

Finnhemsin toiminta on herättänyt ärtymystä myös lentäjien parissa.

Helikopterilentäjien yhdistyksen varapuheenjohtaja Marko Malinen kertoo, että syynä on ollut etenkin Örrin tapa kovaan ääneen moittia palveluntuottajien toimintaa sidosryhmille.

”Hänen toimintansa on erittäin harkitsematonta ja epäammattimaista, koska moite kohdistuu myös lentäjiin, sillä silloinhan hän tarkoittaa, että lentäjät lentäisivät lentokelvottomilla koneilla.”

Örrin mukaan kritiikki on aina liittynyt ”palvelun tasoon”, eikä yksittäisten lentäjien osaamiseen.

SK:n haastattelemien entisten työntekijöiden mukaan Örri johtaa yhtiötä pelolla ja aggressiivisella otteella. Työntekijät eivät uskalla esittää kriittisiä huomiota.

Työtyytyväisyyskyselyn tulokset ovat olleet heikot, ja työntekijät ovat vaihtuneet tiuhaan. Parin viime kuukauden aikana talosta on lähtenyt lähes koko tietojärjestelmistä vastaava it-tiimi.

Örrin mukaan kysely tehtiin huonoon ajankohtaan eli silloin, kun yhtiön it-toimia ulkoistettiin. Hän kertoo pyrkineensä viemään toimintaa ammattimaisempaan suuntaan.

”Tämä on kovaa työtä ja vaatii kovaa moraalia. Vaadin ympäristöltäni ja itseltäni paljon.”

Finnhemsin Kuopion-tukikohta sijaitsi aiemmin Rissalan lentoaseman alueella. Uusi tukikohta valmistui Kelloniemeen kesällä 2019.
Finnhemsin Kuopion-tukikohta sijaitsi aiemmin Rissalan lentoaseman alueella. Uusi tukikohta valmistui Kelloniemeen kesällä 2019. © Marjo Tynkkynen

Lähteet kertovat organisaatiokulttuurista, jossa asioita hoidetaan ”tulipaloja sammuttamalla”. Kolme entistä työntekijää sanoo, että kiireen seurauksena hankintalakia on jätetty toistuvasti noudattamatta.

Myös tilintarkastusyhtiö kiinnitti johdon huomiota kilpailutuksiin vuoden 2017 tilintarkastuksen yhteydessä.

Lisäksi kilpailu- ja kuluttajavirasto selvittää parhaillaan yhtiön kaikki yli 10 000 euron hankinnat vuosina 2018 ja 2019. Örri myöntää, että yhtiö on antanut virastolle selvityksen, mutta kiistää, että lakia olisi rikottu.

”Yhtiön näkemyksen mukaan meillä ei ole kynnysarvon ylittäviä suorahankintoja. Silloin kun arvioidaan, että se kynnysarvo ylittyy, niin kilpailutus on tehty”, Örri sanoo.

Finnhemsin sisäisestä asiakirjasta käy muun muassa ilmi, että yhtiö on hankkinut ilman kilpailutusta ”lentotoiminnan ja T&K:n (tutkimus- ja kehitystoiminnan) konsultointia” yli 184 000 eurolla neljän–viiden viime vuoden aikana. Hankinnat on tehty yhtiön entisen työntekijän omistamalta yhtiöltä.

Örrin mukaan luku on virheellinen: todellisuudessa arvonlisäveroton summa on reilut 150 000 euroa.

Hän selittää kilpailuttamatta jättämistä sillä, että etukäteen ei aina tiedetä, kuinka paljon laskutusta syntyy. Muuten hankinnat on Örrin mukaan tehty joko puitesopimusten piirissä tai yksittäiset ostot eivät ole kerralla ylittäneet kilpailutusrajaa.

”Se viesti, mikä on tullut sinulle päin, on tyhjä. Me olemme katsoneet nämä hankinta-asiantuntijan kanssa läpi”, Örri sanoo.

Entinen työntekijä kertoo alkuvuodesta 2019 järjestetystä työntekijöiden kahvitilaisuudesta, jossa Örri kommentoi hankintalakia. ”Hän ilmoitti, että laki on vain suuntaviivoja ja ettei sitä tarvitse noudattaa.”

Örri kiistää antaneensa lupaa tai kannustaneensa hankintalain noudattamatta jättämiseen.

”On ikävä kuulla, että jollekin entiselle työntekijälle on jäänyt tällainen muistikuva kuukausikahveista.”

 

Finnhemsin puheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kehitysjohtaja Pasi Parkkila kertoo, että selvitysten perusteella kilpailutukset on hoidettu kokonaisuutena hyvin. Örrin johtamistapaan kohdistuva kritiikki on puheenjohtajalle pääosin uutta.

”Hyvin vähän tullut hallitukselle suoraa kritiikkiä. Lähinnä yksittäisiä viestejä. Ainakaan minuun ei ole oltu laajasti yhteydessä”.

Myös Finnhemsin hallituksessa on poikkeuksellinen ja alalla huomiota herättänyt järjestely. Hallituksen asiantuntijajäsenenä on ilmailupsykologi Matti Sorsa.

Lentäjien, lääkäreiden ja lentoavustajien tulee käydä Sorsan yhtiön ilmailupsykologin tarkastuksessa. Sorsan mukaan asiaa on selvitetty hallituksessa eikä liiketoimelle yhtiön kanssa ei nähty esteitä.

”Ei se ole rahallinen juttu. Yhtiöni liikevaihdosta muutama prosentti tulee sitä kautta.”

Ministeri sanoo olevansa tietoinen Finnhemsiin liittyvistä haasteista.

Iso kysymys on, mihin suuntaan Rinteen hallitus lähtee toimintaa viemään, kun yhtiö siirtyy valtiolle.

Aikataulu on hyvin tiukka. Nykyiset palvelusopimukset kahden operaattorin kanssa päättyvät vuoden 2022 alussa.

Oman kopteritoiminnan aloittaminen ei onnistu nopeasti. Se vaatisi koptereiden ja miehistön hankkimista pikaisella aikataululla.

Kymmenen kopterin hankintaan voi kulua konetyypistä riippuen jopa 100 miljoonaa euroa. Syyskuun budjettiriihessä ei mainittu koptereista saati niiden rahoituksesta mitään.

Monet haastateltavat suhtautuvat epäileväisesti suunnitelmiin uudesta lentoyhtiöstä. Riskiksi mainitaan muun muassa Örrin johtamistaito.

”Se Jyrin utopia omasta lentoyhtiöstä on ihan käsittämätön. Jos hän ei pysty handlaamaan viittätoista henkilöä toimistolla, niin miten voi pyörittää kokonaista lentoyhtiötä”, sanoo entinen työntekijä.

Finnhemsin hallituksen puheenjohtaja Parkkila näkee hankkeen uskottavana.

Toimitusjohtaja Örri muistuttaa, että hän ei johda lentotoimintaa. Hän korostaa, että yhtiön johdossa on eri alojen ammattilaisia ja päällikkötason rekrytointeja on parhaillaan käynnissä. Yhtiöllä on Örrin mukaan kaikki valmiudet lähteä valmistelemaan oman lentotoiminnan käynnistämistä.

”Tekninen valmius on olemassa. Seuraavassa Finnhemsin hallituksen kokouksessa tehdään päätöksiä.”

 

Askelmerkit määrää tosin Rinteen hallitus. Sen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoo olevansa tietoinen ensihoidon ilmailupalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvistä haasteista.

”Olen havainnut, että on asioita, joita on syytä selvittää. Pari viikkoa sitten päätettiin valtiollistaa ensihoidon ilmailutoiminta.”

”Nyt tarkoitus on linjata uudelle toimijalle sellaiset lähtökohdat ja edellytykset, että voimme jatkaa tätä toimintaa laadukkaasti ja tehokkaasti tulevaisuudessa.”

Ministeri käynnistää asiasta selvityksen. Selvitysmies perkaa lääkintäkopteritoiminnan laatua, tehokkuutta ja saavutettavuutta sekä roolia ensihoidon kokonaisuudessa.

Luvassa on myös muutoksia lainsäädäntöön.

”Pitää tehdä siivo tähän hommaan.”