Koulussa arvosanat nousevat, mutta Pisa-tulokset laskevat – Numeroiden pitää nykyään ”kannustaa”

Oppilaiden pitäisi numeroiden perusteella olla parempia kuin ennen.

koulutus
Teksti
Sanna Ihalainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomalainen poika on koulutaidoissa noin puoli vuotta ikäistään tyttöä jäljessä. Tämä ja moni muu huolestuttava ilmenee tuoreen Pisa-tutkimuksen tuloksista.

Suomalaiset nuoret ovat sijoittuneet perinteisesti Pisa-tutkimuksen kärkeen. Niin on yhä. Hälyttävää on se, että tulokset – erityisesti poikien – ovat laskeneet vuodesta 2006 alkaen.

Samalla kun osaamisen taso on laskenut, kouluarvosanat ovat nousseet. Esimerkiksi matematiikan valtakunnallinen keskiarvo oli 16 vuotta sitten 7,3, mutta viime vuonna se oli jo 7,7.

Kansallisen opetuksen arviointikeskuksen (Karvi) arviointivastaava Sami Julin arvelee, että muissa aineissa valtakunnallinen keskiarvo on saattanut nousta vielä enemmän.

”Matematiikka kuuluu aineisiin, joista voi edelleen saada nelosen. Muissa aineissa opettajat eivät anna välttämättä lainkaan nelosia.”

Opetushallituksen mukaan valtakunnallisia keskiarvoja ei ole tilastoitu lukuun ottamatta yksittäisiä tutkimuksia.

 

Numeroiden perusteella oppilaiden pitäisi olla parempia kuin ennen. Arviointikriteerit ovat kuitenkin muuttuneet: 1990-luvulla opettajat antoivat enemmän heikkoja arvosanoja.

Nykyinen arviointi pyrkii kannustamaan, ei rankaisemaan. Karvin opetusneuvoksen Anu Räisäsen mukaan opetuksen pitää motivoida.

”Arvosanojen pitäisi kannustaa oppilaita eikä latistaa heidän itsetuntoaan.”

Mutta eikö kannustavuus katoa, jos kaikki saavat entistä parempia arvosanoja?

”Oppilaiden näkökulmasta kannustavuus tarkoittaa myös sitä, että opettaja antaa positiivista palautetta oppimisprosessin aikana. Se, kuinka tämän tekee, riippuu opettajan omasta ammattitaidosta.”

Myös luokalle jääminen on entistä harvinaisempaa: se on vähentynyt tasaisesti 2010-luvulla.

Nykyinen opetussuunnitelma korostaa monella tavalla oppilaan omaa vastuuta. Miten tämä vaikuttaa pitkällä aikavälillä? Eikö ole väärin päästää oppilas peruskoulusta ilman, että hän on oppinut perusopetuksen edellyttämät asiat?

Räisäsen mukaan kukaan ei voi tietää, mikä on luokalle jättämisen tai jättämättömyyden seuraus.

”Elämä kantaa. Jotkut oppilaat eivät menesty, toiset menestyvät. Vastuu kasvattaa, ja kyllä koulukin tekee paljon sen eteen, että oppilaat oppisivat.”

”Elämä kantaa. Jotkut oppilaat eivät menesty, toiset menestyvät.”

Opetushallituksen Arja-Sisko Holappa suhtautuu epäilevästi siihen, että arvosanat olisivat muuttuneet kannustavammiksi. Hän arvelee, että jos arvosanat ovat nousseet, se johtuu koulunkäynnin ja arviointikulttuurin laajemmasta muutoksesta.

”Esimerkiksi englannin arvosanojen nousua saattaa selittää se, että englannin osaaminen on kasvanut.”

Holappa arvelee, että huonojen arvosanojen vähentymiseen on vaikuttanut myös vuonna 2010 perusopetuslakiin kirjattu kolmiportainen tuki. Se tarkoittaa koulukäynnin ja oppimisen tuen jakamista yleiseen, erityiseen ja tehostettuun tukeen esi- ja perusopetuksessa.

”Jos oppilaalla on vaikeuksia koulussa, niihin pystytään puuttumaan ajoissa.”

Holapan mukaan arvioinnin tehtävä ei ole enää antaa pelkkiä todistusarvosanoja. Arvioinnin pitää kannustaa oppimaan.

”Koulussa pitäisi keskittyä siihen, mitä oppilas jo osaa, eikä siihen, mitä hän ei vielä osaa.”