Kontiolahti markkinoi tonttimaata valeprofiileilla Facebookissa ja Tinderissä – Kunnanjohtaja: kampanja ei johda harhaan

Epäaidon tilin luominen ja toisena ihmisenä esiintyminen kielletään Facebookin ja Tinderin käyttöehdoissa.
Kotimaa 10.9.2020 17:58
Näin Kontiolahti esittelee Tonttitinder-kampanjaansa.
Näin Kontiolahti esittelee Tonttitinder-kampanjaansa. © Ruutukaappaus Kontiolahden kunnan verkkosivuilta

Pohjois-Karjalassa sijaitseva Kontiolahden kunta julkaisi 10. syyskuuta mainoskampanjan, jossa se markkinoi tonttimaata kolmen kuvitteellisen kuntalaisen avulla.

Kampanjasivulla ja kunnan Facebook-julkaisussa annetaan ymmärtää, että kunta on ryhtynyt etsimään rakkautta Saijalle, Tarmolle ja Maija-Leenalle. Nettisivuille kukin seuranhakija on kirjoittanut itsestään kuvauksen.

Saija kertoo olevansa valmis asettumaan aloilleen ja haaveilee muutosta harrastusmaastojen lähelle. Rakennusmestarina työskentelevä Tarmo puolestaan unelmoi oman kodin rakentamisesta, kunhan ensin löytyy rakkaus. Maija-Leena etsii elämänkumppania seuraksi golf-radalle ja avantoon.

Kuvausten alla on linkit seuranhakijoiden Facebook-profiileihin. Siellä Saija, Tarmo ja Maija-Leena ilmoittavat olevansa sinkkuja ja kertovat arjestaan. Profiileissa ei kerrota, että kyse on tekaistuista henkilöistä. Nettisivulla ja Facebookissa kunta kertoo, että kolmikkoon voi törmätä myös Tinderissä.

Vielä torstaina 10.9. iltapäivällä kampanjan Facebook-profiileissa ei vihjattu millään tavalla, että kyseessä on kuvitteelllinen henkilö.

Vielä torstaina 10.9. iltapäivällä kampanjan Facebook-profiileissa ei vihjattu millään tavalla, että kyseessä on kuvitteelllinen henkilö. © Ruutukaappaus kampanjaan liittyvästä Facebook-valeprofiilista.

Profiilit rikkovat sekä Tinderin että Facebookin käyttöehtoja. Facebookin yhteisönormeissa kielletään epäaidon tilin luominen, väärän nimen ja syntymäajan käyttäminen sekä yleisön tai Facebookin harhaan johtaminen. Tinderin yhteisönormeissa kielletään toisena henkilönä esiintyminen.

Tieto profiilien todellisesta luonteesta löytyi torstaina päivällä Tinder-profiileista ja kunnan verkkosivuilta. Facebook-profiileissa tietoa ei ollut. Verkkosivuilla käyttäjän on selattava sivua noin puoliväliin, ennen kuin käy ilmi, ettei Saijaa, Tarmoa ja Marja-Leenaa ole oikeasti olemassa.

Kampanjasivuston mukaan heidän kuvansa on luotu käyttämällä kolmen kunnassa oikeasti työskentelevän ihmisen valokuvia, joiden päälle on liitetty tekoälyn luomat kasvot. Kirkkaanpunaisessa tietoruudussa kunta perustelee hahmojen luomista hyväntahtoisella mainoskampanjalla ja sillä, että se haluaa korostaa, ettei kaikki internetissä ole totta.

 

Kontiolahden kunnanjohtajan Jere Penttilän mielestä kampanja ei ole harhaanjohtava, koska nettisivuilla kerrotaan henkilöiden olevan keksittyjä.

Kunnan viestintäsuunnittelija Niina Vatanen ei näe käyttöehtojen rikkomista ongelmallisena, koska kyse on mainostempauksesta, jossa on kerrottu miten kampanja on tehty. Hän sanoo, että kyse on uudesta tavasta herättää huomiota ja houkutella uusia asukkaita.

Suomen Kuvalehden soitettua kunnanjohtaja Penttilälle profiileihin ilmestyi julkaisu, joissa kerrotaan, etteivät käyttäjät ole oikeita. Profiilit ovat kuitenkin edelleen olemattoman ihmisen henkilökohtaisia profiileja, mikä rikkoo palveluiden käyttöehtoja.

Vatasen mukaan myös Tinderissä hahmot kertovat, etteivät he ole oikeita.

Tinderissäkään kunta ei ole ottanut käyttöön mainostyökalua, vaan lisännyt henkilöille sinne käyttäjät ja tykkäillyt lähellä olevista oikeista ihmisistä.

Vatasen mielestä asiassa ei ole eettistä ongelmaa, koska kampanjassa kerrotaan avoimesti, ettei henkilöitä ole oikeasti olemassa. Hänen mukaansa tavoite on pilke silmäkulmassa vinkata tonteista ja tuoda ilmi, että internetissä on paljon asioita, jotka eivät ole totta. Kampanjasivun tietoruudussa kerrotaan, että deepfake-ilmiöt yleistyvät ja niistä on hyvä olla tietoinen.

Suomen Kuvalehden toimittajan yhteydenoton jälkeen profiileihin lisättiin asiaa selventävä päivitys.

Suomen Kuvalehden toimittajan yhteydenoton jälkeen profiileihin lisättiin asiaa selventävä päivitys. © Ruutukaappaus kampanjaan liittyvästä Facebook-valeprofiilista.

Kampanjan eettisyyttä on vaikea arvioida, sillä kuntien markkinointia ei valvota tai ohjata lailla samalla tavoin kuin yritysten. Kilpailu- ja kuluttajavirasto esimerkiksi keskittyy vain kuluttajaan suunnattuun mainontaan, jossa toisena osapuolena on elinkeinonharjoittaja.

Kuntaliiton viestinnän erityisasiantuntija Jari Seppälä sanoo, ettei kunnan viestintää säädellä muutoin kuin kuntalailla. Laki ei anna ohjeita markkinointiin, vaan keskittyy määrittelemään viestinnän tehtävät ja edellyttää sen olevan selkeää.

Seppälän mukaan kunnanvaltuusto voi halutessaan ottaa asian käsiteltäväksi, jos joku valtuutetuista tai esimerkiksi kunnan asukas kokee markkinoinnin ongelmalliseksi.

Oikaisu

Juttua muutettu 12.9.2020 klo 10.32. Tieto siitä, että profiileissa on kyse valeihmisistä, löytyi kampanjan alussa Kontiolahden kunnan verkkosivujen lisäksi Tinderistä. Tieto puuttui Facebook-profiileista.