Vallan itsenäiset

Jotta voi vastaanottaa kritiikkiä, on oltava käsitys omasta asemasta – ja se pätee myös mediaan.

Profiilikuva
media
Teksti
Anu Koivunen
Kirjoittaja on mediatutkija ja sukupuolentutkimuksen professori Turun yliopistossa.

Riippumattomuus on journalismin oma, autenttinen arvosammio, muotoili ohjaaja Susanna Kuparinen Kulttuuriykkösen haastattelussa (19.7.). Autonomisuus on keskeinen arvo myös toimittajien ammatillisessa itseymmärryksessä.

Vaikka journalistin ammatin itsenäisyys on verkkojulkaisemisen ja mediakilpailun myötä kaventunut, suomalaistoimittajat arvioivat 2010-luvulla politiikan, liike-elämän ja muiden instituutioiden vaikutuksen työhönsä vähäisiksi. Se on kansalaisille oikein hyvä uutinen.

Voimakas kertomus itsestä riippumattomana on kuitenkin medialle myös ongelma. Kuparisen sanoin suomalaista mediaa – kuten vallanpitäjiä laajemminkin – vaivaa kyvyttömyys käsitellä omaa asemaansa osana kansallista ”herrajärjestelmää”.

Jos ja kun omakuva rakentuu etäisyydelle valtaan, omasta vallankäytöstä on vaikea puhua. Riippumattomuuskertomuksen haastaminen herättää ”valtavaa kouristelua”.