KOLME MINUUTTIA TURUSSA

Puukkoisku kaupungin keskustassa kesti minuutteja. Sen seuraukset näkyvät vuosia.
Perjantaina 18. elokuuta marokkolainen Abderrahman Mechkah puukotti sattumanvaraisia ohikulkijoita Turun keskustassa. Kaksi ihmistä kuoli.

KOLME MINUUTTIA TURUSSA

Puukkoisku kaupungin keskustassa kesti minuutteja. Sen seuraukset näkyvät vuosia.
Kotimaa
23.8.2017 19:32

Kello oli neljä perjantai-iltapäivänä, kun Wali Hashi kuuli ulkoa huutoa.

Hän oli asioimassa Nordea-pankissa Turun Kauppatorin laidalla. Ihmiset juoksivat ikkunan ohi, metelöivät.

Hashi meni ulos. Hän näki maassa kaksi verta vuotavaa naista.

Toinen näytti loukkaantuneen olkapäähän. Tyttö oli nuori.

Vanhempaa naista oli puukotettu kaulaan. Hashi ja Nordeasta mukana juossut Securitaksen vartija yrittivät antaa ensiapua. Naisen suusta tuli verta.

Torin luoteiskulmassa, 150 metrin päässä, oli puukotettu ainakin neljää ihmistä. Naista, joka oli oletettavasti välittämässä Jehovan todistajien sanaa. Hän kuoli torille. Ja toista, joka työnsi lastenrattaita.

Kaksi miestä, Hassan Zubier ja Hasan Alazawii olivat yrittäneet auttaa uhreja, mutta puukottaja oli lyönyt heitäkin. Myös Zubierin tyttöystävä loukkaantui.

Wali Hashi ei koskaan ehtinyt nähdä hyökkääjää.

Tämä oli jo juoksemassa Kauppiaskatua Puutorin suuntaan, perässään monipäinen lauma takaa-ajajia. Miehellä oli maastonvihreät housut, tumma takki ja mustat lenkkarit. Muutama jahtaajista oli torikojuilla työskennelleitä. He olivat nähneet puukotuksia. Yhdellä oli pesäpallomaila.

Puutorin kohdalla, Brahenkadulla, hyökkääjän eteen sattui kaksi naista lisää. Kun hän oli toisen kimpussa, paikalle saapui poliisipartio Maariankadun suunnasta.

Poliisi pysäytti hyökkääjän yhdellä laukauksella. Se osui reiteen. Hälytyskeskukseen soitosta oli kulunut kolme minuuttia.

Kauppatorin laidalla Hashi käänsi kaulaan puukotetun naisen kylkiasentoon. Hän muistaa olkapäähän puukotetun teinitytön huutaneen: ”Minä tunnen tuon miehen!”

 

Avaa tästä täysikokoinen grafiikka uuteen välilehteen.

 

Abderrahman Mechkah oli tullut Suomeen turvapaikanhakijana noin puolitoista vuotta sitten, keväällä 2016. Hän oli tuolloin 17-vuotias. Saksan viranomaisten mukaan hän oli ollut edeltävät puolisen vuotta Saksassa.

Marokosta kotoisin oleva Mechkah asui alusta saakka Pansion vastaanottokeskuksessa, vartin automatkan päässä Turun keskustasta. Muille turvapaikanhakijoille hän kertoi olevansa alun perin Casablancasta.

Hän oli vetäytyvä, yksinäisen oloinen, samaan vastaanottokeskukseen sijoitetut sanovat. Ei ottanut kontaktia tai osallistunut. Ohjaajat antoivat hänen olla omissa oloissaan. Kavereita ei juuri ollut.

Ylen mukaan Mechkahin oli huomattu kuunnelleen kännykästään radikaaleja saarnoja ja tiedustelleen, miten Isisiin voi liittyä. Vastaanottokeskuksessa asuneet myös epäilivät, että hänen kertomansa nimi ja ikä ovat keksittyjä. Tosiasiassa miehen arvioitiin olevan parikymppinen, ei 18-vuotias. 

Mechkah oli käynyt viime vuonna muutaman päivän turkulaista koulua. Tyttö, jota Wali Hashi auttoi Kauppiaskadulla, oli ollut samalla luokalla. Hän on syyrialainen, saanut oleskeluluvan.

Hieman ennen puukotuksia Mechkah oli saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen.

 

Mechkah vietiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan.

Poliisi teki useita kotietsintöjä Turun Runosmäessä. Neljä muuta marokkolaista pidätettiin, viides etsintäkuulutettiin. Suomen Kuvalehden tietojen mukaan yksi pidätetyistä on Mechkahin huonetoveri vastaanottokeskuksesta.

Aluksi puukotuksia tutkittiin kahtena murhana ja kuutena murhan yrityksenä, mutta perjantain ja lauantain välisenä yönä teot tarkentuivat terroristisessa tarkoituksessa tehdyiksi.

Mechkahia päästiin kuulustelemaan sairaalan teho-osastolla sunnuntaina.

Tiistaina hänet ja kolme muuta vangittiin, yksi vapautettiin. Kaksi vangittua ovat 18-vuotiaita, kolmas 28-vuotias. Toisella 18-vuotiaista on tuomio nuorena henkilönä tehdystä seksuaalirikoksesta. Puukottajalla ei ole aiempaa rikostaustaa Suomessa.

Vangitsemisistunto pidettiin Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa suljetuin ovin. Media sai kuvata hetken oikeussalin televisioruutua, jonka kautta epäilty osallistui istuntoon videoyhteydellä. Mechkah makasi sairaalan sängyllä, oli vetänyt valkoisen peiton kasvojensa eteen.

Istunnossa hän myönsi, että on aiheuttanut kahden ihmisen kuoleman ja kahdeksan loukkaantumisen. Terroristisen tarkoituksen hän kiisti.

Keskiviikkona 23. elokuuta poliisi otti kiinni kaksi miestä lisää. Heidän kansalaisuuttaan ei tiedetä: Suomessa he olivat kertoneet olevansa algerialaisia, Ruotsissa marokkolaisia. 

Poliisi otti puukottajan kiinni Brahenkadulla.

Konkreettista uhkaa ei ollut, joten Mechkah ei koskaan päätynyt Supon seurantalistalle. 

Poliisin mukaan isku näyttää kohdistuneen erityisesti naisiin. Kauppatorilla kuollut oli nainen, samoin myöhemmin sairaalassa kuollut. Kuusi haavoittuneista oli naisia. Uhreiksi joutuneet miehet olivat kaikki naisia auttamaan tulleita.

Silminnäkijöiden mukaan on mahdotonta sanoa, valikoiko Mechkah uhrinsa sukupuolen perusteella – tai millään muullakaan perusteella. Heistä näytti siltä, että mies iski veitsellä ketä tahansa vastaantulijaa.

Ei ole tietoa, oliko Mechkahilla yhteyksiä terroristijärjestöihin. Mikään taho ei ollut alkuviikosta ottanut hyökkäystä nimiinsä. Yleensä esimerkiksi terroristijärjestö Isis tekee niin viimeistään parin päivän kuluttua iskusta.

Pansion vastaanottokeskuksessa asuneet eivät olleet huomanneet, että hyökkääjä olisi ollut erityisen uskonnollinen. Ilmeisesti hän oli kuitenkin käynyt Turun Yliopistonkadun moskeijassa. Joidenkin silminnäkijätodistusten mukaan hän oli huutanut puukotusten aikaan Allahia, toiset silminnäkijät eivät sellaista kuulleet.

Lounais-Suomen poliisi oli vuoden alussa saanut vinkin Mechkahista. Se oli toimitettu suojelupoliisille. Vihjeessä kerrottiin miehen olevan kiinnostunut ääriajattelusta, mutta mitään terroritekoaikeisiin viittaavaa ei mainittu.

Koska konkreettisesta uhasta ei ilmoitettu, Mechkah ei päätynyt suojelupoliisin seurantalistalle. Listalla on noin 350 henkilöä, joiden yhteyksissä ja toiminnassa on jotain mahdollisesti epäilyttävää.

Suomessa terroristinen teko rikosnimikkeenä ei edellytä poliittista tai uskonnollista motivaatiota, pyrkimys aiheuttaa vakavaa pelkoa riittää.

 

Heti viikonloppuna poliittiset päättäjät ottivat kantaa siihen, mitä iskun estämiseksi olisi voitu tehdä.

Presidenttiehdokas Matti Vanhanen (kesk) nosti esiin turvapaikkahakemusten valitusten käsittelyajat. Hänestä ne ovat ”kohtalaisen pitkiä”.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) vaati tiedustelulainsäädännön muuttamista ja kielteisten turvapaikkapäätösten toimeenpanon nopeuttamista, käytännössä siis päätöksen saaneiden pikaista palauttamista lähtömaahan.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kirjoitti Facebookissa, ettei maasta poistamista odottavia ihmisiä tule laskea vapaalle jalalle. Heidät voisi eristää vaikkapa jollekin saarelle.

Presidentti Sauli Niinistö arvioi, että yksittäisten ihmisten väkivallantekoja on vaikeaa torjua etukäteen.

 

Ilman tarkempia tietoja Mechkahin elämänvaiheista, ajattelutavasta tai motiiveista on vaikeaa spekuloida, onko edes olemassa keinoja, joilla Turun puukotukset olisi voitu estää.

Sisäministeriöllä on toimenpideohjelma radikalisoitumisen ennaltaehkäisemiseksi, mutta turvapaikanhakijoilla ei ole pääsyä toimenpiteiden piiriin.

Käytännössä niin sanottua exit-toimintaa, irrottautumista väkivaltaisesta ääriajattelusta, tehdään vankiloissa. Vantaan vankilan apulaisjohtaja Jaakko Jokinen on kiertänyt ympäri maata kouluttamassa vartijoita tunnistamaan radikalisoituneita, oli kyse äärioikeistoista tai jihadismista.

Vankiloiden ulkopuolella toimii sisäministeriön vuonna 2016 käynnistämä Radinet-hanke. Sitä toteuttaa yksi yhdistys, Vuolle Setlementti. Valtakunnalliseksi hankkeeksi sen toimintaedellytykset ovat täysin alimitoitetut. Radinetilla on yksi työntekijä Oulussa, yksi Helsingissä.

Reilun vuoden aikana asiakkaita on ollut noin 45. Toimintaa ei juuri markkinoida, sillä asiakkaita ei pystytä ottamaan enempää.

 

Kielteisten turvapaikkapäätösten toimeenpanemista on Suomessa nopeutettu jatkuvasti. Ihmisiä lähetetään tänä syksynä takaisin kotimaihinsa ”tehostetusti”, sisäministeri Paula Risikko (kok) on ilmoittanut.

Kielteisten päätösten valitusaikaa lyhennettiin viime vuoden syyskuun alussa 30 päivästä 21:een. Turvapaikka-asioita käsitellään hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa kiireellisinä. Aiemmin niitä käsitteli pelkästään Helsingin hallinto-oikeus, nykyään myös kolme muuta tuomioistuinta.

Turvapaikkaa voi hakea uudestaan, mutta se ei estä käännyttämistä. Nopeutettu turvapaikkamenettely tarkoittaa, ettei hakemuksen läpimenoa saa odottaa Suomessa.

Ulkomaalaislakia on muutettu tämän hallituskauden aikana kaiken kaikkiaan kaksikymmentä kertaa, tosin osa muutoksista on edellisen hallituksen peruja. Etenkin turvapaikanhakijoiden oikeus- ja sosiaaliturvaa on heikennetty.

Esimerkiksi turvapaikkapuhuttelussa, joka tehdään ensimmäisen hakemuksen jättämisen yhteydessä, ei saa olla mukana avustajaa enää kuin erikoistapauksissa. Perheenyhdistämistä on vaikeutettu, humanitaarista suojelua ei enää myönnetä.

Tarkoitus on lähettää viesti, tehdä Suomesta vähemmän houkutteleva maa.

Tänä vuonna poliisi on palauttanut 1 250 kielteisen päätöksen saanutta, joista 172 saatettuina. Saatettuina palautetaan rikoksen takia karkotettuja, palautusta vastustavia sekä ihmisiä, jotka eivät poistu maasta vapaaehtoisesti. Käännyttämisen täytäntöönpanoa odottaa tällä hetkellä noin 1 300 henkilöä.

Mechkahia palautusvaihtoehto ei koskenut, vielä. Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergin mukaan hänen kielteinen turvapaikkapäätöksensä ei ollut vielä lainvoimainen. Mechkah oli tehnyt valituksen, jota ei ollut vielä käsitelty.

Ensimmäinen uhri kuoli Kauppatorin luoteiskulmassa. Palokunta puhdisti paikan perjantai-iltana.

Eniten on ollut puhetta tiedustelulaista. Moni muukin kuin Ilkka Kanerva on vakuuttunut, että valmisteilla oleva laki auttaisi estämään terrorismia.

Tiedustelulaki antaisi tiedusteluviranomaisille, eli käytännössä suojelupoliisille ja Puolustusvoimille, oikeuden muun muassa seurata ja tallentaa yksittäisten henkilöiden Suomesta ulkomaille suuntautuvaa verkkoliikennettä.

Suojelupoliisi voisi esimerkiksi lukea kohdehenkilön sähköposteja ja tarkkailla tämän netinkäyttöä.

Samoja keinoja voidaan jo nykyisin käyttää vakavien rikosten selvittämiseksi. Jos poliisilla on epäily esimerkiksi juuri terrorismirikoksesta, voi käräjäoikeus myöntää luvan rikoksesta epäillyn viestinnän seurantaan.

Viestinnän tunnistetietojen osalta luvan voi saada jo lievemmissäkin tapauksissa, esimerkiksi huumerikosten tutkinnassa. Tunnistetietoja ovat esimerkiksi puhelinnumerot tai lähettäjän ja vastaanottajan sähköpostiosoitteet.

Tiedustelulain myötä samoihin keinoihin voisi turvautua myös ilman rikosepäilyä.

Edellytyksenä on, että tiedustelutoimilla hankitaan tietoa ”kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta”. Määritelmän täyttää muun muassa terrorismi.

Jatkossakin tiedusteluun tarvitaan lupa käräjäoikeudelta. Tiedustelun on myös oltava kohdennettua. Rajoittamatonta massavalvontaa ei sallita.

Tiedustelulain säätämistä rajoittaa Suomen perustuslaki, jossa luottamukselliselle viestinnälle taataan erittäin vahva suoja.

Useat poliitikot kannattavat muutosten tekemistä nopeutetussa menettelyssä. Tällöin perustuslakia muutettaisiin nykyisen eduskunnan aikana ja tiedustelulaki voisi tulla voimaan ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja.

Menettely vaatii eduskunnan äänestyksessä viiden kuudesosan enemmistön.

Muussa tapauksessa perustuslain muuttamisesta on äänestettävä myös seuraavien eduskuntavaalien jälkeisessä eduskunnassa. Silloinkin perustuslain muuttaminen edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä.

Tällöin tiedustelulaki tulisi todennäköisesti voimaan aikaisintaan loppuvuonna 2019.

Vastaavia vinkkejä on tullut kahden viime vuoden aikana yli tuhat.

On kuitenkin epäselvää, olisiko laajennetuista valtuuksista ollut Turun tapauksessa mitään hyötyä.

Suojelupoliisin Abderrahman Mechkahista saama vinkki ei johtanut toimenpiteisiin. Olisiko tiedustelulaki muuttanut asiaa?

Uudenkaan lain puitteissa tiedustelukeinoja ei saisi käyttää ensimmäisenä tiedonhankintavälineenä, vaan terroriuhasta on ensin saatava näyttöä muuta kautta.

Vasta sen jälkeen suojelupoliisi voi hakea käräjäoikeudesta lupaa tiedustelutoimille.

Epäily voi herätä esimerkiksi yleisövihjeen, julkisen tiedonhankinnan tai kuulustelujen seurauksena. Vaihtoehtoja on lukemattomia.

Mutta jos epäilyä kansallista turvallisuutta uhkaavasta terroriteosta ei ole, uudetkin valtuudet jäävät käyttämättä.

Jos taas epäilyksi riittää nyt saadun kaltainen epämääräinen vinkki, jatkossa suojelupoliisi hukkuu töihinsä.

Vastaavia vinkkejä on tullut kahden viime vuoden aikana yli tuhat. Lisää tietoja tulee oletettavasti muita kanavia pitkin.

Vaikka apuna olisi viesteistä avainsanoja suodattavaa automatiikkaa, työmäärä on valtava. Hukkaako suojelupoliisi nykyisenkin tehonsa, jos se päätyy juoksemaan loputtomien johtolanganpoikasten perässä?

Lisäksi tulevat tekniset rajoitteet.

Yleisimpien pikaviestinten, kuten WhatsAppin liikenne on vahvasti salattua. Myös sähköpostit, samoin kuin tavallinen verkkoliikenne, on mahdollista salata.

Salausten murtamisen vaikeudesta kertoo se, että Suomea huomattavasti suurempien maiden tiedusteluviranomaiset lobbaavat sen puolesta, että salauksiin puututtaisiin poliittisin keinoin.

Suomella tuskin olisi resursseja enempään.

Mitään kaiken terrorismin estävää taikatemppua tiedustelulaista tuskin kannatta odottaa.

Epäilty osallistui vangitsemisoikeudenkäyntiin videoyhteyden välityksellä. Hän peitti kasvonsa.

Mechkah oli tullut Suomeen yksin, ilman perhettä. Pätevää tietoa hänen terveydentilastaan ei toistaiseksi ole. Jos epäillyn mielenterveyttä ryhdytään arvioimaan mielentilatutkimuksella, se kestää todennäköisesti kuukausia.

Turvapaikanhakijoiden keskuudessa mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Monilla on traumaattisia kokemuksia sota-alueilta ja huonoista elinoloista. Suomen Punaisen Ristin arvion mukaan kielteiset turvapaikkapäätökset lisäävät oireita. Itsemurhat ja niiden yritykset ovat vastaanottokeskuksissa tavallisia.

Maahanmuuttovirasto vakuutti jo vuosi sitten, että mielenterveysongelmiin pyritään puuttumaan tehokkaammin.

Oikeuspsykiatri Alo Jüriloo kommentoi Ylen A-studiossa maanantaina, että apuun tulisi satsata tosissaan. Palvelut ovat tarjolla vain myönteisen päätöksen saaneille.

Varsinkin nuorina tulleiden epätietoisuus läheisistä ja kova koti-ikävä pahentavat tilannetta.

Vastamielenosoittajat seisoivat selin Suomi ensin -joukkoon ja näyttivät keskisormea.

Puukkoisku sai heti maahanmuuton vastustajat liikkeelle.

Paraisilla sijaitsevan pizzerian ikkunoita rikottiin lauantain vastaisena yönä. Ravintolan omistajan ottamassa kuvassa rikkoja tekee natsitervehdyksen.

Kauhavalla turvapaikanhakijoita ammuttiin autosta kuula-aseella.

Pansion vastaanottokeskuksen asukkaita on ohjattu pitämään ovet lukossa. Turun marokkolaistaustaiset ovat sanoneet tiedotusvälineille, ettei osa heistä uskalla liikkua ulkona lainkaan.

Lauantaina Turun Kauppatorille kerääntyi muutamia kymmeniä Suomi ensin -ryhmän mielenosoittajia.

Poliisi oli varoittanut turvapaikanhakijoita pitämästä solidaarisuusmielenilmausta samaan aikaan maahanmuuton vastustajien kanssa, mutta turvapaikanhakijoitakin oli paikalla.

Vastamielenosoittajat seisoivat selin Suomi ensin -joukkoon ja näyttivät keskisormea.

Viikonlopun aikana tapahtumapaikoille vietiin kynttilöitä ja kukkia.

Lukuisat poliitikot ja uskonnolliset johtajat esittivät pahoittelunsa: Sisäministeri Risikko puhui Turussa jo perjantaina. Presidentti Niinistö kiitti poliisia sekä uhreja auttaneita. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) tviittasi syvän osanottonsa.

Turun islamilaisen yhdyskunnan imaami Zaid Esmail sanoi, etteivät oikeat muslimit tee tällaisia tekoja. 

 

Juttu on julkaistu 23.8. kello 19.32 ja sitä on päivitetty 24.8. kello 9.46: Lisätty karttaan tarkentavaa tietoa muun muassa uhrien määrästä ja tietolähteistä.