Kohupankki miettii kuka saa potkut Panama-sopan takia - Johtaja Kaperi:”Voi olla seurauksia joillekin"

Johtajat olivat tietoisia veroparatiisiyhtiöihin liittyvistä asioista.

Ari Kaperi
Teksti
Mikko Niemelä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Pohjoismainen pankkikonserni Nordea on pessyt Panama-kohun likapyykkiä yhtiön sisällä muutaman kuukauden.

Panama-kohun ja paljastuneiden rikkeiden vuoksi Nordea aikoo ”uusia” koko Nordea Bank S.A. (NBSA) Luxemburgissa toimivan hallituksen. Nordea ei suostunut tarkentamaan, keitä hallituksesta uusitaan, vaan asia ”täsmentyy myöhemmin”.

Suomen Kuvalehti kysyi Nordealta, antaako pankki suoraan potkuja kenellekään kohun seurauksena.

”Joistakin yksittäisistä tapauksista, joissa on toimittu virheellisesti, voi olla seurauksia joillekin henkilöille, mutta nämä asiat käsitellään perusteellisesti ennen päätöksiä”, Nordean Suomen maajohtaja Ari Kaperi muotoilee SK:lle sähköpostitse.

Panama-kohun vatvominen jatkui, kun Nordea julkisti oman selvityksensä siitä, onko Nordea Bank S.A. (NBSA) Luxemburgissa noudattanut asiakkaiden niin sanottuihin veroparatiisiyrityksiin (offshore-yritykset) liittyvissä järjestelyissä konsernin sisäisiä ohjeita ja ulkoisia sääntöjä.

Ruotsalaisen lakitoimiston Mannheimer Swartlingin tekemässä selvityksessä todetaan yksiselitteisesti, että NBSA:n toiminnassa on rahanpesun estämiseen ja veroasioihin liittyviä puutteita. Myös valvonta on ollut heikkoa.

Selvityksestä käy ilmi, että NBSA:n hallitus ja ylin johto ovat olleet tietoisia offshore-yrityksiin liittyvistä toimista. Lisäksi he ovat tiedostaneet, että rahanpesun estämiseen ja veroasioihin liittyy riskejä.

Silti asioihin ei oltu puututtu.

Norden Luxemburgin konttorilla oli huhtikuussa 2016 asiakkaina 562 veroparatiisiyritystä (offshore-yritys), joista 129 oli rekisteröity Panamaan tai niitä hallinnoi panamalainen lakitoimisto Mossack Fonseca. Niiden hallinnoitava varallisuus oli Nordean mukaan yhteensä noin 216 miljoonaa euroa.

Ruotsalaisen lakitoimiston selvityksessä havaittiin muun muassa seitsemän tapausta, joissa valtakirjojen päivämääriä oli muutettu takautuvasti.

 

Nordea julkisti Panama-selvityksen yhteydessä myös vuoden 2016 toisen neljänneksen tuloksensa. Tulos ennen luottotappioita parani 21 prosenttia 1 350 miljoonaan euroon. Liikevoitto kasvoi seitsemän prosenttia.

Maajohtaja Kaperin mukaan Panama-kohusta ei ole koitunut Nordealle suoria taloudellisia menetyksiä. Sen sijaan hän mainitsee, että esimerkiksi henkilöasiakkaiden luotot- ja talletukset kasvoivat hieman kohusta huolimatta.

”Pankin vaihtoa tapahtuu kilpailutilanteesta johtuen jatkuvasti. Suomessa avainasiakkaiden määrä lisääntyi huhti-kesäkuussa 1400:lla. Muista asiakasryhmistä lähti jonkin verran asiakkaita neljänneksen aikana, mutta tämä ei näy liiketoiminnan tuloksessa.”

OP-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen kertoi osavuosikatsauksen yhteydessä huhtikuussa, että pankki oli saanut muutaman viikon aikana 50 prosenttia enemmän asiakkaita kuin normaalisti vastaavassa ajassa.

Karhisen mielestä Panama-papereiden aiheuttama kohu on selkeä syy asiakasmäärän lisääntymiseen.

Nordean Suomen maajohtaja Ari Kaperi puolestaan sanoi tuolloin Ylelle, että pankki on kohun vuoksi menettänyt ”yksittäisiä asiakuuksia”. Nyt Kaperin ”yksittäiset asiakkuudet” olivat muutteneet ”jonkin verran” asiakkaiksi.

OP julkistaa tuloksensa elokuun 3. Tuolloin ehkä saadaan kuulla, millainen asiakasvirta OP:hen on käynyt.