Kiista saimaannorppien määrästä: Kuinka norpat lasketaan?

Kotimaa 29.5.2009 07:54
Saimaannorppa Saimaannorppa Olavinlinnan lähistöllä Savonlinnassa vuonna 2005. Kuva Jussi Nukari / Lehtikuva.

Pitkin kevättä on käyty raivokasta keskustelua saimaannorpan suojelemisesta. Kiistan ydin on verkkokalastuksen rajoittaminen norpan kotivesillä.

Suojelijoiden mukaan verkkokalastus uhkaa ajaa norpan sukupuuttoon. Nuoret hylkeet eivät osaa varoa verkkoja, jopa puolet syntyneistä kuuteista hukkuu pyydyksiin. Vapaaehtoiset kalastusrajoitukset eivät ole purreet, joten verkkokalastaminen Saimaan norppa-alueilla on kiellettävä keväisin muutaman kuukauden ajaksi.

Kiellon vastustajien mukaan norppien verkkokuolemien määrä on suurenneltu ja norppakannan kokoa vähätelty. Norppia onkin Saimaalla 400 tai jopa enemmän. Virallisen arvion mukaan saimaannorppia on Suomessa 260 ja norppien määrä on hyvien vuosien jälkeen kääntynyt taas laskuun.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila päätti keväällä, että kalastusrajoitukset perustuvat ainakin toistaiseksi edelleen vapaaehtoisuuteen. Lisäksi Anttila asetti työryhmän jatkamaan asian selvittelyä.

Verkkokalastuskiellon vastustajien mielestä osasyynä norppien määrän vähättelyyn on, että norppien laskentaa hoitavat Metsähallituksessa samat henkilöt jotka myös vastaavat sen suojelusta. Kriitikot haluaisivat siirtää norppien laskennan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) vastuulle.

RKTL:n hyljetutkija Mervi Kunnasranta, muuttuisiko arvio saimaannorppien määrästä, jos niiden laskentaa hoitaisi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, ei Metsähallitus?
”Kun laskentamenetelmä on vakiintunut ja työ tehdään huolella, ei sillä ole merkitystä, kuka sitä laskentaa tekee tai kenen leima niissä laskentakaavakkeissa on. Laskijoita on 80, joista 60 vapaaehtoisia. Muutamat näistä äänekkäimmistä kritisoijista ovat muuten itsekin laskijoita, eli he kritisoivat siinä tavallaan omaa työtään.”

Miten norppia lasketaan Saimaalla?
”Arvio kannasta perustuu lähinnä kevättalvella tehtäviin pesälaskentoihin. Paljonko on poikaspesiä, sen perusteella tehdään arvio syntyneiden poikasten määrästä. Poikasten ja  aikuisten makuupesien määrän perusteella arvioidaan norppien kokonaismäärä. Menetelmän heikkous on tietysti siinä, että jääkö pesiä löytämättä.”
”Mutta kun laskennan ja pesien etsimisen menetelmät pysyvät vuodesta toiseen samoina, saadaan luvuissa kannan kehityksen suunta selvästi näkyviin.”

Miten pesien perusteella saadaan aikaan arvio kaikkien norppien kokonaismäärästä?
”Esimerkiksi Pohjoisella-Saimaalla ei enää synny uusia poikasia, koska norppapopulaatio on niin pieni. Sieltä ne muutamat aikuiset eläimet lasketaan makuupesien peruusteella sekä erikseen vielä viimeisiltä jäiltä ja makuukiviltä.”
”Norpissa on sama kuin missä tahansa muissakin kannan arvioinneissa, että eihän niiden määrää pään tarkkuudella tiedetä. Pitäisi ehkä puhua minimikanta-arviosta tai laskentakannasta. Kannan muutoksen suunta sen sijaan tiedetään kohtuullisen tarkastikin.”

Miten tarkka arvio norppien lukumäärästä on?
”Tässä tilanteessa ei ole oleellista, onko siellä 250, 260 vai 300 eläintä. Oleellista on kannan kehitys, ja se on viime vuosina pysähtynyt. Se käy laskennoista selvästi ilmi.
Kannan kasvun pysähtymiseen on vaikuttanut keväiden oikullisuus. Se taas johtuu ilmastonmuutoksesta ja ilmastoon me emme kovin nopeasti voi vaikuttaa. Siksi tästä verkkokalastuskiellosta puhutaan. Se on nopea keino pienentää norppien nuoren ikäluokan kuolleisuutta.”

Miksi saimaannorppien määristä on niin erilaisia käsityksiä?
”Esimerkiksi Perämerellä norpat voidaan laskea keväällä jäältä lentolaskentana. Saimaalla se ei ole mahdollista. Merellä norpat ovat keväällä jäällä karvanvaihdossa, Saimaalla se vaihe on myöhemmin. Vasta nyt toukokuun lopussa olisi paras aika, kun norppa vaihtaa karvaansa.”
”Radiolähetintutkimusten perusteella norpat kokoontuvat karvanvaihtoon tietyille alueille ja niitä saattaa näkyä runsaastikin. Siksi on ihan ymmärrettävää, että kun ihmiset näkevät kymmenen norppaa pienellä alueella, siitä tulee lopulta niitä 400 tai tuhannen norpan arvauksia.”

Ministeri Sirkka-Liisa Anttilan aloitteesta ollaan perustamassa verkkosivuja, joilla tavalliset ihmiset voivat ilmoittaa norppahavainnoistaan. Onko näistä tiedoista hyötyä?
”Kaikki tieto on aina tervetullutta. Erityisen tärkeää se on, kun arvioidaan norpan levittäytymistä uusille alueille. Kun tulee useita havaintoja uudelta alueelta, laskijat tietävät, että sinne kannattaa mennä pesintäaikaan. Laskentaan on käytettävissä niin lyhyt hetki keväällä, että ennakkohavainnot ovat tärkeitä.”
”Norppien kannan koon luotettavassa arvioinnissa havainnot ovat ongelmallisempia. Olen itse vuosia norppia katsellut ja kyllä tänäkin keväänä tulkinnut aika monta kiveä norpaksi ja norppaa kiveksi. Pesälaskenta on nykykäsityksen mukaan paras keino.”

Aiheesta lisää