Kiista Hausjärvellä: Voiko soramonttu tulla 200 metrin päähän uusista omakotitaloista?

Kyläyhdistys houkutteli lapsiperheitä asumaan maalle, ja kunta palstoitti tontteja harjun juurelta.

hakkuut
Teksti
Danielle Miettinen
Kuvat
Markus Pentikäinen Marjo Tynkkynen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Korppi lehahtaa siivilleen männyn latvasta. Se oli tarkkailemassa valtakuntaansa Salpausselkään kuuluvalla harjulla, kun rinnettä ylös kiivennyt Katavan perhe säikäytti sen.

Riku ja Ringa Katava sekä kaksivuotias Wäinö asuvat hekin täällä, metsän reunassa Kukkerinmäen juurella. Korppi ei tiedä sitä, minkä Katavat tietävät. Ventoniemen Sora Oy on jättänyt Hausjärven kunnalle lupahakemuksen maa-aineksen ottamiseen männyn ympäriltä seitsemän hehtaarin alueelta.

Katavien jalkojen alla on 780 000 kuutiometriä noususuhdanteesta nauttivan rakennusteollisuuden havittelemaa soraa. Katavat taistelevat muiden lähistöllä asuvien perheiden kanssa, että harju saisi jäädä siihen, missä se on ollut kymmenentuhatta vuotta.

Kun aluetta katsoo satelliittikartasta, suunnitellun ottoalueen molemmilla puolilla näkyvät yhteensä noin sadan hehtaarin laajuiset Rudus Oy:n, Vahva Sora Oy:n ja Luja-Kivi Oy:n sorakuopat. Kaupallinen sorankaivu alkoi täällä 1960-luvulla, mutta kuopat hiljenivät välillä. Alue on pohjavesialuetta, josta saavat juomavetensä muun muassa Riihimäen pohjoisosan asukkaat.

Korpin männynlatvasta näkyy ottoalueiden välissä sijaitseva keskiajalla perustettu Lavinnon kylä. Museovirasto on nimennyt sen valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.