Kielipolitiikkaa vai ei? Näin ministeri Wallin ja muut sanoivat Dragsvikista

Kotimaa 19.3.2012 13:47
Varsinkin perussuomalaiset ovat arvostelleet puolustusministeri Stefan Wallinia puolustusvoimien uudistuksesta. Kuvassa Wallin (vas.) ja perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini eduskunnan kyselytunnilla 15. maaliskuuta. Kuva Vesa Moilanen / Lehtikuva.

Uudenmaan Prikaati eli Dragsvikin varuskunta on puolustusministeri Stefan Wallinille (r) kasvava ongelma. Nyt myös hallituspuolue Sdp on liittynyt Wallinin arvostelijoihin, kertoo Helsingin Sanomat.

Tyytymättömyys liittyy siihen, millä perusteilla päätettiin, että puolustusvoimien säästöjen yhteydessä Dragsvikia ei lakkauteta.

HS:n haastattelussa Spd:n puoluesihteeri Mikael Jungner sanoo, että ”tätä markkinoitiin asiantuntijaratkaisuna, mutta tässä onkin ollut poliittista veivausta”.

Sdp:n ministerit pohtivat Wallinin toimia keskiviikkona. Aiemmin perussuomalaiset kansanedustajat Pentti Oinonen etunenässä ovat arvostelleet Wallinia kovin sanoin ja myös vaatineet tämän eroa. Pääministeri Jyrki Kataiselta (kok) on vielä riittänyt tukea puolustusministerille.

Wallin ei ole selvin sanoin kieltänyt kielipolitiikan merkitystä Dragsvik-päätöksessä, mutta on antanut ymmärtää, että päätös tehtiin puolustuksellisin perustein.

Tässä kooste siitä, miten keskustelu Dragsvikin varuskunnasta on edennyt:

STT 8. helmikuuta:

Puolustusministeri Stefan Wallin (r.) on tyytyväinen ruotsinkielisen Uudenmaan prikaatin säilyttämiseen eikä näe prikaatiin kohdistuvaa lakkautusuhkaa lähitulevaisuudessa.
”Lisää leikkauksia ei ole luvassa. Tämä uudistus riittää ainakin vuoteen 2020”, Wallin sanoo.
Wallinin mukaan lakkautushuhuista huolimatta prikaatin säilyttäminen ei vaatinut mitään erityisen kovaa vääntöä. Prikaatin säilyttämistä puolsivat sen selkeä profiili merialueen puolustuksessa ja pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö. Lisäksi prikaati on kustannustehokkaimpia joukko-osastoja.
Ruotsinkielisen koulutuksen säilyttäminen on Wallinin mukaan perusteltua myös hallitusohjelman että kielilain nojalla.
Puolustusministerin mielestä puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) ja muut perussuomalaiset ovat lähteneet tekemään kielipolitiikkaa, kun he olisivat lakkauttaneet vain Dragsvikin ja säästäneet kaikki muut varuskunnat.
”Me olemme lähteneet päätöksessä maanpuolustuksen ja Puolustusvoimien tarpeista.”

Stefan Wallin eduskunnan kyselytunnilla 9. helmikuuta:

Sen sijaan en pidä lainkaan sopivana sitä, että näitä kielipoliittisia asioita kytketään tähän päätökseen. Huomaan, että oli medioissa edustaja Niinistön sanoin ”epävarma ja vahvistamaton tieto” siitä, että ministeri on saanut valita Pohjois-Karjalan Prikaatin tai Dragsvikin välillä. Voin yksiselitteisesti ilmoittaa, että tällaista vastakkainasettelua ei missään vaiheessa ollut.

Stefan Wallin HBL:n haastattelussa 9. helmikuuta. Häneltä kysyttiin, käytiinkö Dragsvikin varuskunnasta kova taistelu:

Emme saa koskaan tietää, kuinka olisi käynyt, jos puolustusministeriössä olisi ollut eri johto.

Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen ja pääesikunnan päällikkö Juha Rannikko 28. helmikuuta selvityksessään oikeuskanslerille:

Puolustusvoimien joukko-osastorakenteen uudistamista käsiteltiin puolustusvoimain komentajan ja puolustusministerin välisessä seminaarissa 26.10.2011. Tilaisuuden ennakkomateriaalina toimitettiin puolustusministeriölle puolustushaarojen rauhan ajan joukko-osastorakennetta käsittelevä muistio 20.10.2011. Mainitussa muistiossa sekä seminaarissa pidetyssä puolustusvoimien esittelyssä Uudenmaan Prikaati oli mukana niiden hallintoyksiköiden joukossa, joiden asemaan oli tarkoitus tehdä muutoksia. Seminaarin yhteydessä puolustusministeri Wallin kuitenkin ohjasi puolustusvoimia niin, että Uudenmaan Prikaati jätettiin pois lopullisesta puolustusvoimauudistuksen ratkaisumallista. Lisäksi puolustusministeriön virkamiesjohto on valmistelun aikana antanut puolustusvoimien ja Pääesikunnan johdolle tietoa, joka on tulkittu ohjaukseksi ja jossa on annettu ymmärtää puolustusministerin tahtovan, että Uudenmaan Prikaatin asemaan ja sijoituspaikkaan ei tule tehdä muutoksia nykytilanteeseen nähden. Puolustusministeri ei ole ottanut kantaa Uudenmaan Prikaatin asemaan valmistelua aloitettaessa.

Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty 29. helmikuuta selvityksessään oikeuskanslerille:

Esittelykuvissa oli Uudenmaan Prikaatin osalta merkintä sen siirtämisestä Upinniemeen vuoden 2017 loppuun mennessä. Pääesikunnalle oli jo aiemmin välitetty puolustusministeriön kansliapäällikön ja virkamiesjohdon kautta puolustusministerin tahtotilan mukainen ohjaus, jonka mukaan puolustusvoimauudistuksen tarkastelu tuli rajata vain tämän hallituskauden alaisiin ratkaisuihin. Tämän linjauksen taustalla oli hallitusohjelmassa oleva vain vuoteen 2015 ulottuva ohjaus. Ilman suunnittelukehyksiä ja tulevan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjauksia ei haluttu lähteä arvioimaan muutostarpeita hallituskauden jälkeisenä aikana. Samalla ministeriössä haluttiin varmistua siitä, että puolustusvoimat varmasti hoitaa nyt sovitun kustannustason laskun hallituskauden aikana eikä siirrä tarvittavia leikkauksia hallituskauden jälkeiseen aikaan. Seminaarin aikana puolustusvoimain komentaja totesikin edellä mainittuun liittyen, että Uudenmaan Prikaatin siirtämiseen liittyvä merkintä tulee poistaa hänen aiemmin antamansa ohjauksen mukaisesti.

Wallin vastaa 16. maaliskuuta Ylen haastattelussa kysymykseen, säilytettiinkö Dragsvikin varuskunta kielipoliittisin perustein:

Hallitusohjelma velvoittaa huolehtimaan ruotsinkielisestä koulutuksesta tavalla jonka laki määrää. Ja tämä laki sanoo, että vähintään yhden joukko-osaston on oltava ruotsinkielinen. Näin ollen johtopäätöksen vetäminen lain nojalla oli aika helppoa.

Sdp:n puoluesihteeri Mikael Jungner sanoi Ilkassa 17. maaliskuuta, että Wallin on johtanut häntä ja muita kansanedustajia harhaan:

Suomalainen yhteiskunta natisee liitoksissaan. Esiin on tullut liian paljon tapauksia, joissa johtavassa asemassa olevat ovat valehdelleet ja kahmineet itselleen etuja. Samalla he ovat valmiita vaatimaan kansalaisilta uhrauksia.

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.