Kevään Suvivirsi-sota päättyi – kouluille uudet ohjeet uskonnon harjoittamisesta

Kouluissa on edelleen mahdollisuus rukoilla.

koulut
Teksti
Veera Jussila
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tällä viikolla kouluissa lauletaan Suvivirttä. Ensi syksyksi koulut saavat Opetushallitukselta uuden ohjeistuksen.

Suvivirttä ei edelleenkään kielletä. Sen sijaan kouluja neuvotaan tarkemmin siinä, miten uskontoa saa harjoittaa. Edelliset muotoilut ovat vuodelta 2006.

Kevät- ja joulukirkkoja saa järjestää yhä,  sanoo Opetushallituksen hallintojohtaja Matti Lahtinen.

”Korostamme toimintaa niille oppilaille, jotka eivät osallistu uskonnon harjoittamiseen. Heille täytyy järjestää perustuslakivaliokunnan mukaan mielekästä toimintaa.”

 

Perustuslakivaliokunta päätti huhtikuussa, että Suvivirttä saa laulaa kouluissa. Esimerkiksi koulun kevät- tai joulukirkot ovat nekin sallittuja, koska niihin osallistuminen on lapsille vapaaehtoista. Lahtisen mukaan kouluja pitää kuitenkin muistuttaa, etteivät pois jäävät oppilaat voi vain odotella käytävässä.

Korvaava ohjelma on koulujen päätettävissä. Onko kyse elämänkatsomustiedosta, vai voiko joku koulu päättää ohjelman olevan kaksi tuntia jalkapalloa?

”Mielekäs tekeminen on aika väljä termi”, Lahtinen sanoo. “Voisi jopa ajatella, että jalkapallon pelaaminen on mielekästä.”

Luultavasti tulkinta on kuitenkin toinen.

”Korvaavan toiminnan tulisi olla luonteeltaan ja arvokkuudeltaan mahdollisimman samantasoista, ilman uskonnollista ainesta.”

 

Kaikissa kouluissa ei Lahtisen mukaan ole omaksuttu sitä, että myös uskontokuntiin kuuluvilla on oikeus jättää uskonnon harjoittaminen väliin.

”Tämä on tieto, joka ainakin halutaan kirjoittaa nyt selkeästi näkyviin.”

Perustuslakivaliokunta piti ongelmallisina esimerkiksi uskonnollisia päivänavauksia ja ruokarukouksia. Niistä oppilaan voi olla hankala jäädä pois.

Tuleeko meille Suvivirren jälkeen vääntö ruokarukouksista?

Ratkaisut jäävät kouluille, Lahtinen sanoo. Jos luokka menee opettajan johdolla syömään ja pois, käytäntöä on hänestä vaikea toteuttaa. Hän miettii, voisivatko oppilaat liikkua ruokasaliin jotenkin vapaammin.

”On edelleen mahdollisuus (rukoilla), mutta on huolehdittava, ettei kukaan joudu siihen vastoin tahtoa.”

 

Suvivirsi-väittely oli tänä keväänä tavallista kiivaampi. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen linjasi, että jumalanpalvelusten tapaisten uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen kouluissa on ongelmallista. Puumalainen ei kuitenkaan linjannut suvivirttä kiellettäväksi, vaikka julkisuudessa niin pääteltiin.

Väittely Suvivirrestä ei ole mitään uutta, sanoo aihetta tutkinut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteeri Tuomas M. S. Lehtonen.

”Kun yleinen oppivelvollisuus tuli voimaan 1920-luvulla, oli puheenvuoroja, että kuuluvatko uskonnolliset laulut kouluihin.”

Suvivirsi ilmestyi Ruotsissa vuonna 1694.  Suomalaisessa virsikirjassa virsi oli vuonna 1701.

Lehtonen vastaa puhelimeen Ruotsissa, jossa Suvivirsi on hänen mukaansa ”tavattoman suosittu”, poliitikkojen hautajaisia myöten.

”Keskustelu osoittaa, että oli virttä puolesta tai vastaan, niin sen kulttuurinen merkitys on hämmentävän suuri.”