Keväällä 1995 Afrikassa kulki pelottava tappajavirus – Saiko median into suomalaiset pelkäämään aivan väärää tautia?

SK:n arkistoista: Kun maailma kohtaa uuden viruksen, jolle ei voida mitään, virus saa tappajan statuksen. Sitä seuraavat pelko ja kauhu – ja suuret otsikot.
Kotimaa 28.3.2020 12:00

Keväällä 1995 Suomessa kohistiin vaarallisesta viruksesta. Afrikassa kulki tauti nimeltä Ebola, jonka leviämistä maailmalle pelättiin.

Suomen Kuvalehden toimittaja Risto Lindstedt haastatteli silloista Helsingin Lastenklinikan apulaisprofessoria, infektioylilääkäri Heikki Peltolaa siitä, mikä viruksissa pelottaa ihmisiä.

Peltolan mielestä pelko kohdistui pitkälti vääriin sairauksiin. Vaikka media innostuu ”tappajaviruksista”, todelliset uhat ovat paljon arkisempia.

”Julkisuus kaivamalla kaivaa esiin asioita, jotka ovat tosi tragedioita yksityisen ihmisen kohdalla, mutta jotka asiantuntijoille eivät näyttäydy kovinkaan ihmeellisinä.” 

Juttu on julkaistu ensi kerran Suomen Kuvalehden numerossa 21/1995. SK julkaisee tekstin nyt kokonaisuudessaan uudelleen. 

 

Tappajaviruksia voi nimittää myös mediaviruksiksi. Ennen Zairen Ebola-virusta uutisvälityksessä riehui Intiassa irti päässyt bakteeriperäinen keuhkorutto; tuhansia sairastuneita, raakoja uutisia. Ne johtivat parissa päivässä siihen, että Euroopan suurilla lentokentillä ryhdyttiin terveystarkastamaan Intiasta tulleita.

Helsingin Lastenklinikan apulaisprofessori, infektioylilääkäri ja kirurgi Heikki Peltola tosin sanoo, ”etten minä oikein ymmärtänyt miten se (terveystarkastus) tapahtui, koska ei ollut mitään selviä oireita, joita olisi voinut edes kysellä.”

”Intian kohu-uutisista jäi käteen se, ettei varmoja ruttotapauksia juuri löytynyt. Todennäköisesti kysymys oli melioidoos-nimisestä taudista tai jänisrutosta. Kuolleita oli 67.”

Kun streptokokin aiheuttamaan infektioon kuolee muutama ihminen, bakteeri saa tappajaluokituksen ja rajun julkisuuden.

”Julkisuus kaivamalla kaivaa esiin asioita, jotka ovat tosi tragedioita yksityisen ihmisen kohdalla, mutta jotka asiantuntijoille eivät näyttäydy kovinkaan ihmeellisinä. Eettisiä ongelmia syntyy, kun lööpit kirkuvat. Näin kävi esimerkiksi kymmenen vuotta sitten, kun lehdistä luettiin, miten kurkkumätä on tullut takaisin Suomeen. Kaikki rokotuspoliklinikat ruuhkautuivat, vaikka tosiasiassa vain yhden sairaalapotilaan hieman epäiltiin sairastavan kurkkumätää. En nähnyt lööppejä siitä, ettei kurkkumätä silloin tullutkaan.”

”Jos meillä ei olisi nykyaikaisia tiedotusvälineitä, kukaan ei tietäisi Ebolastakaan mitään. Marburgin taudilla (viherapinoista Saksan Marburgissa 1967 eristetty verenvuotokuume) oli hyvät lähtökohdat päästä maailman maineeseen. Se tuli rikkaaseen Saksaan ja tappoi tullessaan. Ebola ei ole siihen maineeseen 20 viime vuoden aikana pystynyt, koska se on ollut viidakossa asuvien mustien ja lähetyssaarnaajien ongelma.”

”En pysty enkä haluakaan kieltää uutisia tappajaviruksista, mutta minua ottaa kroonisesti aivoon se, ettei asioita panna oikeisiin mittasuhteisiin. Zairessa kuolee Ebolan kanssa samaan aikaan satoja ihmisiä malariaan.”

”Jos maailmaan saatettaisiin ebolaepidemia tietoisesti, niin ennen pitkää löytyisi myös balanssi. Ebola saisi tappaa paljon tappaakseen yhtä paljon kuin espanjantauti, johon menehtyi enemmän ihmisiä kuin ensimmäisessä maailmansodassa. Rutto pyyhkäisi mustana surmana 25 miljoonaa, ainakin kolmanneksen Euroopan väestöstä. Malariaan kuolee yhä joka vuosi 1,5-2 miljoonaa, tuhkarokkoon yli kaksi miljoonaa lasta, ripulitauteihin ja keuhkokuumeeseen viitisen miljoonaa.”

”Voisi kysyä, aids-problematiikkaa lainkaan vähättelemättä, mihin edellä mainitut taudit ovat unohtuneet Aids on tappanut 12 vuoden aikana vähemmän kuin tuhkarokko tappaa vuodessa.” (Hiv-infektioon on sairastunut 15 miljoonaa, heistä potilaita on 4,5 miljoonaa ja tähän mennessä on kuollut 2 miljoonaa.)

”Maailmanlaajuisesti meillä on lukuisia esimerkkejä, jotka ovat aivan toiselta tähdeltä kuin Ebola tai Marburg, jos asioita tarkastellaan niin kovalla mittarilla kuin kuolemantapaukset.”

”Jos listattaisiin mistä ihmiset ovat huolissaan, niin siitä löytyisi aika vähän yhteneväisyyttä tilastolliseen todennäköisyyteen. Jos välttämättä haluaa olla huolissaan, kantaisin joka syksy enemmän huolta influenssasta kuin Ebolasta.”

 

Tappajavirusten ominaisuuksiin sopisi hyvin, että ne olisivat yksinomaan peräisin pimeän Afrikan synkeimmistä viidakoista. Ebolan ja Marburgin lisäksi afrikkalaiseen surmasukuun kuuluu o’nyong-o’nyong, joka alkoi levitä Ugandasta 1959.

Virukseen sairastui kolme miljoonaa. Tapettuaan aikansa se katosi tuntemattomiin.

Afrikalla ei kuitenkaan ole yksinoikeutta arvaamattomiin viruksiin.

Argentiinassa on tavattu junin, joka saisi esiin tullessaan samanlaisen kohun kuin Ebola nyt. Bolovian verenvuototaudin aiheuttaa Mazhupo, jonka tappavuus on 20 prosenttia.

Hanta-virus puhkesi 1993 Uudessa Meksikossa. Siihen on sairastunut toistasataa ihmistä. Hantan tappavuus on 50-60 prosenttia.

Hantalle sukua oleva virus löydettiin Korean sodan aikana. Yli 3 000 YK-sotilasta sairastui. Hantan suomalainen lähisukulainen on myyräkuume, jota on tavattu mm. Puumalasta.

Heikki Peltola ymmärtää tappajiin liittyvän sensaation ja jopa Hollywoodin lämpenemisen virusmystiikan edessä, sillä ”kun kuolemanvakavat taudit ovat riittävän kaukana, niistä voidaan punoa hyytäviä kertomuksia ja elokuvia”.

”Emme tiedä, missä Afrikan viidakon villieläimessä nämä virukset elävät. Taudinkantajaksi on luultu apinaa, mutta näin ei ilmeisesti ole. Afrikassa on loppujen lopuksi vähän ihmisiä ja sitäkin enemmän muuta luontoa. Se on sinänsä jo niin rikas luonnonsäiliö, että sinne mahtuu monta salaisuutta. Brasilian sademetsät ovat pitkälle samanlaisia.”

Viruksen voittamisen kannalta on ratkaisevaa, että sen luonnonsäiliö löytyy. Vasta sen tunnistamisen jälkeen voidaan ryhtyä miettimään seuraavia siirtoja.

Ebolan säiliöksi on epäilty Keniassa olevaa Kitumin luolaa, mutta sieltä otetut näytteet eivät ole paljastaneet mitään.

Isorokko-viruksen kantajaksi tiedettiin ihminen, Ebolan ja Marburgin kohdalla tiedetään vain se, ettei kysymyksessä ole ihminen.

”Zairessa tehdyssä tutkimuksessa oli 10 prosenttia ihmisistä vasta-ainepositiivisia. He olivat siis sairastaneet Ebolan, mutta tämä ei vielä tarkoita, että virus eläisi vain ihmisissä.”

”Ebola on tarpeettoman raju. Se toimii itseään vastaan olemalla niin hurja. Jos haluaisi kiusata ihmiskuntaa, ei kannattaisi olla niin kiukkuinen kuin Ebola ja Marburg ovat.”

Keväällä 1995 meillä on Ebola, parin vuoden kuluttua meillä on jotain muuta, jonka nimeä emme vielä tiedä, sillä ”viruksia on varmasti piilossa, ei ehkä näin tappavia, mutta kyllä niitä vielä löytyy.”

”Missä olivat nyt viruksia kauhistelevat ihmiset rahoineen silloin, kun Ruandan pakolaisleireille olisi tarvittu puhdasta vettä koleran hoitamiseksi?”

Ebola ei ilmeisesti ole uusi tauti samalla tavalla kuin immuunikato on. Ebola-virus on ollut olemassa ainakin jo 1972 ja todennäköisesti jo paljon aikaisemminkin.

”Se ettei sitä ole löydetty aikaisemmin johtuu siitä, että verenvuotokuumeita aiheuttavia viruksia on muitakin ja ne ovat kliinisesti vaikeita tunnistaa.”

Pelätessään rajusti ihmiset lähtevät karkuun. Zairen edellisessä ebolaepidemiassa 1967 pyrittiin leviämistä estämään rajoja sulkemalla. Aukottomaksi rajoja ei saada, ja siellä missä on rajapuomeja saadaan nekin nousemaan riittävällä voitelurahalla. Taudin rajoittaminen on Peltolan mieles-tä helpommin sanottu kuin tehty.

”Se todennäköisesti leviää Zairen rajojen ulkopuolelle, mutta tuskin siitä kansainvälistä katastrofia tulee.”

”Mutta missä olivat nyt viruksia kauhistelevat ihmiset rahoineen silloin, kun Ruandan pakolaisleireille olisi tarvittu puhdasta vettä koleran hoitamiseksi?”

 

Maailmassa käydään jatkuvaa kissa ja hiiri -leikkiä tieteen ja virusten sekä bakteerien välillä. Ja uudet löydöt ovat aina askeleen verran edellä.

Joitain tauteja pystytään myös hävittämään. Viimeisin isorokkotapaus todettiin 17 vuotta sitten Somaliassa.

Peltola on vakuuttunut siitä, ettei isorokkovirusta ole enää luonnossa ja yhtä vakuuttunut siitä, että sitä löytyy useammasta kuin yhdestä laboratoriosta.

”Voidaan tietysti kysyä, millä ilveellä isorokko on varmasti saatu hävitettyä Sumatran perimmäisiä viidakoita myöten. Virukset ovat aika kranttuja, koska ne vaativat elävän solun säilyäkseen.”

”Isorokon hävittäminen oli mahdollista useasta syystä. Tartunnan saaminen johti aina oireisiin. Sitä vastaan oli rokote, ja se oli vain ihmisten tauti. Isorokko ei myöskään tarttunut herkästi. Infektiosta oireisiin kului kyllin pitkä aika, ja vielä senkin jälkeen, kun tartunta oli jo tapahtunut, siihen voitiin rokottamalla vaikuttaa, mikä ei ole tavallista.”

”Tällaisia tauteja on muitakin, ei tosin yhtä optimaalisia kuin isorokko. On mahdollista, että paljon saadaan hävitetyksi jo tällä vuosikymmenellä. Tuhkarokkoa tuskin saadaan nujerretuksi meidän elinaikanamme, koska se on aivan liian helposti tarttuva tauti.”

”Antibioottien kohdalla pelottava näkymä on siinä, ettei seuraavan pariinkymmeneen vuoteen saadakaan kehittelyn suurista kustannuksista johtuen mitään aivan uutta lääkettä. Ja meillä on jo olemassa sellaisia bakteerikantoja, jotka ovat hyvin vastustuskykyisiä hyvin monille lääkkeille.”

”Se on seurausta silmittömästä antibioottien käytöstä, jota meillä Suomessakin harrastetaan. Emme sentään ole aivan kehitysmaa-tasolla, sillä meillä lääkkeet ovat vielä, Luojan kiitos, apteekeissa.”

”Ihminen on aika hyvin suojattu mikrobeja vastaan sen jälkeen kun ne on tunnistettu.”

Aidsin leviämisen myötä vahvistui näkemys luonnon vastaiskusta, sen pyrkimyksestä tavoitella tasapainoa. Peltola jää kyselemään, ketä vastaan isku sitten olisi suunnattu.

”Isorokon hävittämisen jälkeen esitettiin vakavasti, että aids tulikin sen tilalle. Polio saadaan hävitetyksi ehkä vielä tällä vuosikymmenellä. Tulisiko sen tilalle jotain muuta?”

”Me elämme suunnattoman suuressa mikrobien maailmassa. Osa niistä on hyviä, osa pahoja, ja osa voi toimia kummalla tavalla tahansa. Jos siitä mikrobien määrästä hävittää yhden, se ei tasapainon kannalta merkitse vielä yhtään mitään.”

”En usko hetkeään siihen, että aids olisi tullut isorokon tilalle. Hiv-tragedia ei ole niinkään siinä, mitä virus tekee, vaan siinä, mitä ihminen ei tee. Aidsilta suojautuminen on periaatteessa helppoa, jos suojautumiseen on motivoitunut.”

Aidsia ei Peltolan mielestä voi verrata mustaan surmaan.

”Tiedämme, mikä aidsin aiheuttaa, miten se leviää, kuinka sitä ehkäistään ja vähän tiedämme sitäkin, miten tautia hoidetaan. Rutosta nämä kaikki tiedot puuttuvat. Toisin kuin rutto, aids on heikosti tarttuva tauti. Jotta sen saisi, pitää yleensä yrittää saada se. Se ei ole mikään intialainen hyppykuppa, joka vain jostain ilmestyy.”

Myös Ebola, Marburg ja Lassakuume vaativat läheisen kontaktin.

”Suuret epidemiat kymmenen vuotta sitten Sudanissa johtuivat lähinnä kertakäyttöruiskuista, joita ei osattu steriloida. Jos saisin tilaisuuden matkustaa Zaireen, lähtisin tältä istumalta, koska luulen tietäväni, miten taudilta voi suojautua. Ihminen on aika hyvin suojattu mikrobeja vastaan sen jälkeen kun ne on tunnistettu.”

Tuberkuloosi voi Peltolan mielestä olla se tauti, jonka kanssa ollaan vielä helisemässä.

Peltola ei ole kylmän huoleton, hänen huolensa ovat vain toisaalla, esimerkiksi uudessa aivokalvontulehdusepidemiassa, josta viime kuukausina on näkynyt merkkejä.

Suomessa oli 1970-luvun puolivälissä A-ryhmän meningokokkiepidemia. Samaan aikaan Pohjois-Norjaan levisi B-ryhmän meningokokki, joka oli siellä 15 vuotta ja tappoi runsaasti nuoria aikuisia. Tauti ei kuitenkaan siirtynyt Norjasta Suomeen.

Parin kolmen viime kuukauden aikana varuskunnissa on esiintynyt meningokokin aiheuttamaa aivokalvontulehdusta ja ”jos maalaa pirua seinälle, voisi ajatella, että tässä on uuden epidemian elkeet”.

”Varuskunnissa on annettu estolääkettä, ja viime viikkoina on näyttänyt siltä, että tauti on sammunut. Kansanterveyslaitoksella pidettiin viimeisin hätäkokous asian tiimoilta kuukausi sitten, eikä kokouksen uusimiseen ole ollut tarvetta.”

Epidemioiden kehittyminen näkyy nopeasti sairaalatilastoissa. Siksi Peltola ei usko, että jokin merkittävä epidemia pääsisi maahan varkain.

”Jos saisimme lentokoneellisen ebolatartunnan saaneita ihmisiä Suomeen, ja kun tiedämme mistä on kysymys, asia olisi hoidettavissa. Riski koskisi lähinnä lääkäreitä ja sairaanhoitajia.”

 

Vielä niinkin myöhään kuin 1938, jolloin Suomen väkiluku oli noin neljä miljoonaa, kuoli yksi suomalainen tunnissa tuberkuloosiin. Tubi voi Peltolan mielestä olla se tauti, jonka kanssa ollaan vielä helisemässä.

”Intiassa kuolee tuberkuloosiin 500 000 ihmistä vuodessa. Jokainen jumbojetin putoaminen on merkittävä uutinen, vaikka Intiassa, yhdessä maassa, menehtyy siis 1492 jumbojetillistä tubiin, yhteen tautiin. Suo-messa siihen kuolee noin 500 ihmistä vuodessa.

”Tubi piileksii herra Lindstedtissä ja herra Peltolassa, olemme todennäköisesti saaneet tartunnan lapsina. Piileviä taudinkantajia on Suomessa satojatuhansia.”

”Suurin osa tuberkuloosista puhkeaa myöhemmällä iällä. Sen voivat laukaista eräät vaikeat virustaudit, vanhuus, alkoholismi, syöpätaudit. Mutta se ei ole pulma, koska osaamme hoitaa sen.”

”Amerikassa, lähinnä New Yorkin osavaltiossa, on esiintynyt tuberkuloosikanta, johon lääkkeet eivät enää tehoa. Siinä suhteessa tuomiopäivänäkymät ovat aika kamalia.”

Suomessa tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko on saatu pois maasta rokottamalla.

Peltola näkee syntyvän riskin, ”jos nyt ryhdytään lintsaamaan rokotuksista. Se voi johtaa arvaamattomiin seurauksiin, koska ennen pitkää oltaisiin todennäköisesti tilanteessa, jossa meillä on tuhkarokkoepidemia”.

”Silloin se kylväisi satoaan aikuisväestössä, myös raskaana olevien naisten keskuudessa, jolloin pitkästä aikaa jouduttaisiin tekemisiin tuhkarokon aiheuttamien sikiövaurioiden kanssa.”

”Tuhkarokko on klassinen esimerkki taudista, joka Suomessa on vuosisatoja opittu sairastamaan pienenä. Se ei ole vaaraton lapsellekaan, mutta vaarattomampi kuin aikuiselle. Kun tauti on nyt saatu pois, kukaan ei enää puhu siitä.”

Suomessa on poliittisestikin korkealla tasolla puhuttu siitä, miten infektiotaudit on maassa voitettu. Totta on, ettei täällä kuolla isorokkoon, ei koleraan eikä ruttoon, mutta ”infektioihin kuolee yhtä paljon ihmisiä kuin sydäninfarkteihin tai syöpään”.