Keramiikkapajasta kauppaketjuksi: Pentik on Suomen paras perheyritys

Kotimaa 20.5.2010 16:00

SK:n valinta Suomen parhaaksi perheyritykseksi 2009 on Pentik, joka muuttui keramiikkapajasta erikoistavaran kauppaketjuksi.

Pentik Kesällä 2009 Posion vanhan jäätelötehtaan paikalla avattiin Anu Pentik -galleria, jossa on nyt taitelijan (kesk.) Muistojen helmet -näyttely. Kuvassa myös hallituksen puheenjohtaja Topi Pentikäinen (vas.) ja toimitusjohtaja Pasi Pentikäinen.

Erämaapitäjä Posion maisemaa hallitsee kaksi asiaa. Toinen on uskomattoman kaunis luonto, toinen on Pentik.

Maaninkavaarantien alkupäässä kohoaa Pentik-mäki, joka on yhtä aikaa kulttuurikeskus ja ostosparatiisi. Mäellä toimii tehtaanmyymälä, kahvila, kahvikuppimuseo ja vanhaa talonpoikaisesineistöä esittelevä kotimuseo. Uuden Anu Pentik -gallerian julkisivua koristaa jättimäinen keramiikkataideteos.

”Olemme keramiikkaan ja sisustustavaroihin erikoistunut kauppaketju ja brändiyritys. Tuotteiden myynti kuluttajalle elättää meidät”, määrittelee toimitusjohtaja Pasi Pentikäinen yrityksen idean.

Luonnehdinta hiukan yllättää – mielessä on Pentikin vanha imago kaksikorvakippojen ynnä muiden Suomen kansan mieleen syöpyneiden keramiikka-astioiden valmistajana.

Keramiikka on Pasi Pentikäisen mukaan edelleen kaiken ydin.

”Olemme siis myös suomalainen teollinen yritys ja työllistämme kotimaassa yli 300 ihmistä.”
Yrityksellä on yli 80 myymälää, joissa myydään Pentikin brändillä keramiikka-astioita, aterimia, sisustustyynyjä, mattoja, pyyhkeitä, korituoleja – jopa siirappeja, hyytelöitä ja öljyjä. Suomen lisäksi Pentik toimii pohjoismaissa.

Keramiikka tehdään Posiolla omassa tehtaassa. Sisustustavarat valmistaa yrityksen alihankkijaverkko, joka toimii pääosin Aasiassa. Tuotteiden design on kuitenkin kokonaan yrityksen omissa käsissä.

Hallituksen puheenjohtaja Topi Pentikäinen korostaa, että Pentikin toiminta muodostaa kokonaisuuden, jonka osat – käsityöhön perustuva tehdas, oma myymäläverkosto, sitoutunut henkilökunta ja alihankkijat – sopivat yhteen ja tukevat toisiaan.

”Meidän tapauksessamme globalisaatio on sattunut kohdalleen. Yhtälö olisi mahdoton ilman kaikkia näitä tekijöitä. Tehdas ei pärjäisi yksinään ilman sisustustavaroiden valikoimaa.”

Pentikäisen perheen vanhemmat ovat Anu Pentik, Pentikin brändin luoja, ja Topi, yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja pitkäaikainen entinen toimitusjohtaja. Heillä on kaksi lasta, Pasi ja Raisa.

Sukupolvenvaihdos on tehty, ja Pasi Pentikäinen, 42, toimii yhtiön toimitusjohtajana. Sitä ennen hän oli viiden vuoden ajan hallituksen puheenjohtaja.

”On hienoa tuntea, että omakin panos on vaikuttanut tähän. Teemme edelleen pioneerityötä, vaikka yhtiö onkin jo pian 40 vuotta vanha”, toimitusjohtaja sanoo.

Pentik on ”perheen kolmas lapsi” eivätkä Pentikäiset ole yhtiötään myymässä. Pasi Pentikäinen kertoo tehneensä silti joskus ajatuskokeen: mitä jos Pentik pyrkisi pörssiin?

”Kyllä Suomen kansa ostaisi osakkeita; luvut ovat paremmat kuin monella listatulla yhtiöllä.”

Sitten loppuivat rahat

Anu ja Topi Pentikäinen muuttivat 1969 Siilinjärveltä Posiolle, keskelle tyhjenevää Koillismaata, Kuusamon ja Rovaniemen välimaastoon. Topi sai voimistelunopettajan viran. Anu opetti kuvaamataitoa ja alkoi tehdä keramiikkaa.

Taidekäsityöstä kehittyi pian enemmän kuin harrastus. Pentikäiset perustivat Pentik Ky:n 1971. Kuppeja lasitettiin Posion kansakoulujen puu-uuneista kerätyllä koivuntuhkalla. Nahkavaatteita ommeltiin Friitalan ylijäämäpaloista.

Tavara meni hyvin kaupaksi. 1970-luvun lopulla Posiolla oli keramiikkatehdas ja näyttelytilat, Helsingin Esplanadilla yritys piti nahkatuotteisiin erikoistunutta myymälää.

Kasvu jatkui seuraavalla vuosikymmenellä. Nahkavaatteiden valmistus työllisti jo 30 ihmistä. Pentik perusti myös huonekalutehtaan ja posliinistudion.

Sitten tuli lama. Ensin loppui huonekalujen ja sitten nahkavaatteiden kysyntä.

”Sen jälkeen loppuivat rahat”, Topi Pentikäinen kertoo.

Devalvaatio marraskuussa 1991 pahensi tilannetta. Korkomenot olivat viisi kertaa suuremmat kuin käyttökate eli tulo, joka jäi käteen palkkojen ynnä muiden tuotantomenojen jälkeen.

Yhtälö oli kaamea, Topi Pentikäinen sanoo. Hän ja Anu miettivät kaksi tuntia, panevatko yhtiön konkurssiin. He päättivät jatkaa. ”Konkurssin jälkeen olisi ollut vaikea aloittaa uudelleen samalla nimellä”, Anu Pentikäinen sanoo.

Rahoittajapankit saatiin saman pöydän ääreen. Posion kunnalla oli tärkeä rooli Pentikin pelastamisessa.

Oli pakko saneerata. Pentik karsi pois vaate- ja huonekalutuotantonsa ja keskittyi keramiikkaan.

Kaikki liossa

Pentikäiset panivat likoon koko omaisuutensa. He myivät omakotitalonsa, autonsa ja kesämökkinsä. Kolmen vuoden ajan asunto oli tehtaalla. Lapset muuttivat pois Posiolta. Rahasta oli tiukkaa.

Anu Pentikäinen sanoo, että ne olivat jännittäviä vuosia: ”Tehtiin aina enemmän töitä.”
Tiedossa oli, ettei keramiikka yksin elätä, vaan sen rinnalle tarvittiin Pentikin omia lahjatuotteita. Niitä tehtiin ensin Posiolla, mutta ajan mittaan Pentik sai solmittua liikesuhteet Kaukoitään.

Tarvittiin myös kauppapaikkoja. Kolmen vuoden aikana Pentik avasi Suomessa 36 myymälää hyviltä liikepaikoilta, joita pankit jättivät tyhjiksi. Osa niistä oli tosin itsenäisten yrittäjien franchising-myymälöitä.

Nyt Pentik on kannattava ja vakavarainen yritys, velkaa ei juuri ole ja kassassa on rahaa. Tosin vasta 1996 saatiin kommandiittiyhtiön pääoma kasvoi niin suureksi, että voitiin perustaa osakeyhtiö. Henkilökohtaisista takauksistaan Topi Pentikäinen pääsi irti vasta viisi vuotta sitten.

Anu Pentikäinen kertoo, kuinka hän osti äskeisellä hankintamatkallaan 11 konttia tavaraa ulkomailta – kaikki yhtiön omalla rahalla.

”Se on luksusta, kun muistaa, että huonona aikana en saanut edes luottokorttia.”

Pentikäisten liikkeenjohtofilosofiassa kasvulla on tärkeä sija. Topi Pentikäinen korostaa, että yrityksen täytyy kasvaa koko ajan, oli suhdanne mikä tahansa. Viime vuosina Pentik on pystynyt noudattamaan tätä periaatetta syvästä taantumasta huolimatta. Sen liikevaihto nousi 2009 yli 37 miljoonan euron.

Anun suuri unelma

Pentikillä on neljä päätoimista muotoilijaa. Anu Pentikäinen työskentelee Posiolla, muut ovat Helsingissä.
Pentik-myymälöiden tuotevalikoima on suuri. Pelkästään joulutuotteita on noin 500. Samoin materiaalien kirjo on laaja keramiikasta lasiin ja ruostumattomasta teräksestä bambuun asti.

”Olemme oppineet tekemään kokoelmia, sovittamaan yhteen värejä ja muotoja”, Anu Pentikäinen sanoo.
Kaikkea Anu Pentik -designia ei valmisteta pitkinä sarjoina. Pentikäinen suunnittelee uniikkitöitä myymälöitä varten. Assistentti tekee pohjavärit ja hän itse päällysvärit.

Joka aamu Anu Pentikäinen herää viimeistään kello viisi ja alkaa tehdä töitä. Aamulla on työrauha: töissä ovat vain uuninpolttaja ja hän. Päivällä on levottomampaa, puhelin soi jatkuvasti.

Suunnittelijalla on unelma. Hän aikoo luoda lähivuosina niin sanotun studiomalliston yhdessä eteläkorealaisen kollegansa Suku Parkin kanssa. Park on muuttamassa Suomeen yhteisprojektia varten.

Anu Pentikäisen sanastossa ”studiokeramiikka” asettuu tavallisten käyttöesineiden ja taide-esineiden väliin. Hän arvioi, että markkinoilla on tässä kohdin tyhjiö, joka odottaa täyttäjäänsä. Esimerkki ajattelusta on vaikkapa kaunein värein ja kuvioin koristeltu lautanen, jota voi pitää olohuoneen pöydällä

Sellaisia voitaisiin myydä pienissä ”cornereissa”, parhaiden kauppapaikkojen sopivissa nurkkauksissa.
”Tämän haaveen puolesta aion taistella. Se vie aikaa, mutta uskon että se on toteutunut, ennen kuin muutun enkeliksi.”

Keramiikka syntyy käsityönä

Posio on Pentikin valmistuksen ja logistiikan pääpaikka. Keramiikkatehtaalla tekee nyt töitä 60 henkeä. Pitkälle automatisoitu keskusvarasto – nykytermein logistiikkakeskus – on yrityksen suuri ylpeydenaihe moderniutensa takia.
Keramiikka tehdään edelleen suurelta osin käsityönä. Astiat muovataan massasta kipsiä vasten. Koristelu tehdään käsityönä. Sitten astia pannaan 1 260-asteiseen uuniin.

Topi Pentikäisen mukaan vain harva pystyy tekemään kannattavasti käsin näin pieniä määriä tavaroita, joiden muotoja ja värejä pystytään myös vaihtelemaan koko ajan.

Pentik pystyy, koska se ei käytä välikäsiä, vaan saa välittömän yhteyden kuluttajaan oman myymäläverkoston kautta.
Robotteja tuotannossa on vain muutamia. Laajamittainen automaatio edellyttäisi kymmenien tuhansien tuotteiden sarjoja; Pentikillä taas sarjan koko voi olla vain tuhat kappaletta.

Pelkkä kotiseuturakkaus ei kuitenkaan selitä sitä, miksi Pentikin tuotanto on jäänyt paikkakunnalle. Myös tehtaan tuottavuus on erinomainen.

Verkkokauppa vetää

Pentikin uusin jakelukanava on verkkokauppa, joka avattiin alkuvuonna 2010. Verkkomyynti oli heti suurempi kuin missään yksittäisessä myymälässä.

Toimitusjohtaja Pasi Pentikäinen kaavailee, että verkkokaupasta voisi kehittyä myös vientikanava. Hän sanoo, että pitkän tähtäyksen tavoitteena on levittää brändi Pohjoismaista koko Eurooppaan. ”Siihen voi mennä vaikka sata vuotta.”

Kotimaisten brändien tunnettuustutkimuksissa Pentik on varsin korkealla, Nokian, Iittalan, Fiskarsin ja Arabian tuntumassa.
Näkyvimmät tavaramerkit ovat kotoisin eteläisestä Suomesta. ”Kehä III:n ulkopuolella olemme melkein tunnetuin”, Pasi Pentikäinen sanoo.

”Hieno suoritus Posiolta, vaikka tässä onkin mennyt melkein 40 vuotta. Ihme että se onnistui.”
Äskettäin Pentikissä kävi suomalaisia vieraita, jotka kehuivat Posiota paratiisiksi. Kiinalaiset kävijät taas sanoivat muutaman päivän vierailun päätteeksi, että Posio on ihmisen taivas.

Se vahvistaa toimitusjohtajan uskoa siihen, että Posion rooli voisi jopa kasvaa Pentikin brändissä. ”Täällä on henkinen pohja tulevaisuudelle.”

Raadin perustelut

Pentik Oy valittiin Suomen paras yritys -kilpailun perheyritysten sarjan voittajaksi seuraavin perustein:

”Osaamisensa ja sinnikkyytensä ansiosta Pentikäisen yrittäjäperhe on onnistunut luomaan oman keramiikkatuotantonsa pohjalle laajan, yli 80 myymälän ketjun erikoistumalla sisustamis- ja kattaustuotteisiin. Kohta 40 toimintavuotensa aikana yritys on ponnistanut Posiolta Ruotsiin ja Norjaan asti. Sen toiminta perustuu kotimaisiin raaka-aineisiin, käsiteollisuuteen ja taiteelliseen ilmaisuun.”

Raati korosti, että perheyhtiön taloudelliset tunnusluvut ovat hyvät.

Raadin puheenjohtajana toimi Matti Honkala ja sen muut jäsenet olivat Anders Blom, Tuula Kallio, Alexander Lindholm, Raimo Sailas ja Riitta Vuorenmaa.