Kauhajoen ammuskelu: ”Hengenheimolaiset löydetään yhä varmemmin netistä”

Kotimaa 23.9.2008 22:26

Nuoriso oppii muualta kuin kotoa ja koulusta. ”Verkkoon liittyen aletaan helposti puhua rajoituksista, joita emme muualla elämässä hyväksyisi sananvapaus- tai muista syistä”, nuoriso-ohjaaja Sebastian Sihvola sanoo.” Rajoitusten sijaan yhteiskunnan pitäisi miettiä, miten tukea netissä toimivia hyviä yhteisöjä, joihin nuori voi kiinnittyä.”Youtube

Matti Juhani Saari julkaisi ampumisvideoitaan netissä.

”Jos elettäisiin toista aikaa, se tapahtuisi toisella tavoin. Tämä on perinteinen tarina suomalaisesta miehestä joka tekee itsemurhan”, sanoo nuorisotutkija, VTT Mikko Salasuo.

Salasuo ei puhu Matti Juhani Saaresta, vaikka voisi, vaan Pekka-Eric Auvisesta. Tämä toimittaja Hannele Jäämeren juttu julkaistiin vajaa vuosi sitten, Jokelan kouluammuskelun jälkeen ilmestyneessä Suomen Kuvalehdessä.

Nyt Kauhajoen tapahtumien jälkeen netistä ja sen tarjoamasta yhteisöllisyydestä esitetään täsmälleen samoja kysymyksiä kuin Jokelankin jälkeen. Siksi on paikallaan lukea uudelleen, mitä nuorisotutkijat tuolloin sanoivat.

Matti Juhani Saaren toimintatapa on ollut kuin yksi yhteen Auvisen kanssa. Itse asiassa Saari näyttää kopioivan Auvista, joka julisti suunnitelmansa netissä.

Juttu on julkaistu Suomen Kuvalehdessä 46/2007, joka ilmestyi 16.11.2007. Jokelan kouluammuskelu tapahtui 7.11.2007.

Turvaverkko
petti

Koska eletään tätä aikaa, tekotapa ja sen presentaatio palautuvat nettimaailmaan. Pekka-Eric Auvisen verkkoon syöttämä materiaali oli manifesti ainakin hänen omalle ryhmälleen verkossa.

Auvinen loi itselleen internettiin identiteetin, jonka halusi julkiseksi. Se ei ollut hänen todellinen minänsä, mielenterveyshäiriöistä kärsivä nuori, vaan sankari, joka seuraa tiettyä ideologiaa kuin elokuvassa. Joka pitää itseään yli-ihmisenä ja uhraa itsensä maailman hyväksi.

Sairauden paikka on siinä, kun Auvinen on samastunut luomaansa ideaalihahmoon niin täysin, että verkossa eläneen hahmon tarina saatettiin loppuun reaalimaailmassa.

Sairastumista varten yhteiskunnassa on turvaverkko. Nyt se petti. ”Onko yhteisöllisyys sittenkin pikkuhiljaa hapertumassa”, Salasuo miettii.

Atomisoitunut
sukupolvi

Instituutioiden ja auktoriteettien merkitys nuoren elämässä on vähentynyt, vertaisryhmien ja muiden lähteiden merkitys kasvanut. Nuori oppii jo 75 prosenttia asioista muualta kuin kotoa tai koulusta, luettelee nuorisokulttuurin muutoksia tutkinut Mikko Salasuo.

Nuorisokulttuurissa vallitsee nyt yltiöyksilöllisyys, joka suorastaan pakottaa nuoren tekemän itsestään ainutlaatuisen ja erottumaan ”omana itsenään”.

Suuret, kollektiiviset alakulttuurit – hevit, skinit, punkkarit, jotka jakoivat yhteisiä arvoja, käyttäytymistapoja, harrastuksia, musiikkia – ovat mennyttä aikaa.

Nykynuorten yhteisön muodostaa usein vain 3-5-henkeä. Nuori kuitenkin kuuluu moniin yhteisöihin ja sukkuloi niissä pahemmin sitoutumatta minnekään.

Atomisoitunutta sukupolvea leimaa valinnanvapaus ja vaatimus. Suku, perhe, naapurusto ja työ eivät toimi samanlaisina kiinnekohtina kuin ennen, ja tradition sijaan vahvin kytkös on aikalaisuuteen.

Suvaitsevaisuus on lisääntynyt. Tietty pukeutuminen ei enää merkitse sitoutumista johonkin joukkoon, nuori vain saattaa haluta näyttää ”gootilta”. Nuorella on nyt mahdollisuus rikkaaseen elämään, hän voi ammentaa tarjolla olevista mahdollisuuksista.

Samalla tutkijat näkevät normien hämärtymistä, joka saattaa yksittäisten nuorten kohdalla johtaa muun muassa psykoboomin ja uusfundamentalismin kautta erilaisiin ylilyönteihin, väkivaltaisuuteen ja extreme-kokemusten ihannointiin.

Ne, jotka eivät pysty rakentamaan itselleen rikasta elämää, kokevat olevansa ulkopuolella. Se on yksi pahimpia kokemuksia. Nuorisobarometrin mukaan nuoret itse pitävät syrjäytymisen tärkeimpänä syynä ystävien puutetta. Ihminen tarvitsee ryhmää, hän tarvitsee jakamisen kokemuksia.

Sosiaaliset tarpeet eivät ole mihinkään muuttuneet, vaikka kanssakäymisen muodot ovat muuttuneet, sanoo Salasuo.

Aarteiden ja
ansojen verkko

Internet yleistyi vuonna 1997, laajakaista vuonna 2003, jonka jälkeen netti saattoi olla koko ajan läsnä. Nyt 91 prosenttia nuorista viettää netissä puolitoista tuntia päivässä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan valtaosa ajasta käytetään sosiaaliseen seurusteluun toisten nuorten kanssa.

”Hengenheimolaiset löydetään yhä varmemmin netistä”, vahvistaa nuoriso-ohjaaja Sebastian Sihvola. Hän toimii Helsingin Kallion nuorisotalolla ja on yksi kokeellisen nettitoiminnan vetäjistä.

Tyypillinen nettiyhteisö muodostuu tutusta kaveriporukasta. Tai sitten yhteen hakeutuvat samasta asiasta kiinnostuneet nuoret, kuten Harry Potter -harrastajat. Nuoret itse pitävät näitä nettisuhteitaan yhtä arvokkaina kuin muitakin ystäviä. Sosiaalisesti kömpelöille nuorille netti on hyvä harjoituskenttä.

Verkosta hengenheimolaisia löytyy kuitenkin myös niille, joka ovat hakoteillä.

”Ääri-ideologiaa edustavat ajatukset saatetaan pukea nuoria houkuttelevaan muotoon ja hyvän tuntuiseen yhteisöllisyyteen, joka vetoaa epävarmoihin”, sanoo Sebastian Sihvola.

”Jos luet yksinäsi Nietzscheä ja katsot maailmaa sellaisesta näkökulmasta, jota kaverisi eivät jaa, voit löytää netistä vastakaikua”, toteaa myös Mikko Salasuo.

Salasuon arvion mukaan kuitenkin suurin osa esimerkiksi ekofasistisiin keskusteluihin osallistuvista pitää sitä pelinä ja leikkinä, jossa voi provosoida toisia hurjiin tekoihin olematta itse asian takana. Keskusteluun liittyy sarkasmia, huumoria ja yllytystä, ihan samoja elementtejä kuin muuhunkin sosiaaliseen kanssakäymiseen.

”Joukossa ovat sitten ne muutamat, jotka eivät tätä välttämättä huomaa, jotka ajautuvat liian syvälle.”

Kaikki
nettiin

”Tämän tapahtuman jälkeen ehkä huomataan paremmin verkon sosiaalinen merkitys. Siellä on maailmoja, jotka merkitsevät nuorelle paljon”, uskoo Salasuo.

Jos netti tuottaa yhdelle ongelman, sitä vastaa sata, joille se on ollut ongelmasta pelastava henkireikä.

Aikuisten on mentävä sinne mukaan, annettava hyviä malleja ja kriittistä mediakasvatusta.

”Verkkoon liittyen aletaan helposti puhua rajoituksista, joita emme muualla elämässä hyväksyisi sananvapaus- tai muista syistä”, Sihvola sanoo.”Rajoitusten sijaan yhteiskunnan pitäisi miettiä, miten tukea netissä toimivia hyviä yhteisöjä, joihin nuori voi kiinnittyä.”

Monet nuorisotyötä tekevät järjestöt ovat jo aloittaneet netissä, mutta toiminta on vielä marginaalista verrattuna netin käyttäjämääriin. Eräs ongelma on se, että nuorisotyön rahoitus on pääosin kunnallista. Kuka rahoittaa nuorten omaehtoista toimintaa, jolla ei ole kotipaikkaa?

Teksti
Hannele Jäämeri
SK netin toimitus

Kuva
Timo Jaakonaho / Lehtikuva

Keskustelu
Jokela, Kauhajoki: Miksi taas?

Kauhajoki-uutisointia SK netissä
Voiko pahuuden kitkeä pois ihmisestä? (SK netti 4.10.2008)
Miten ehkäistä uudet hirmuteot? (SK netti 3.10.2008)
Matti Saari halusi ”aina murhata mahdollisimman paljon ihmisiä” (SK netti 1.10.2008)
Miksi rattijuoppo Matti Saari sai aseluvan? (SK netti 29.9.2008)
Ilta-Sanomien mukaan Matti Saaren aseen takavarikoinnista oli jo annettu määräys (SK netti 27.9.2008)
Sisäministeri Holmlund saa kansan ja poliisien tuen (SK netti 26.9.2008)
Kauhajoen koulusurmaaja Matti Saari: käytös muuttui viikonloppuna (SK netti 25.9.2008)
Kriisipsykologi Soili Poijula: Aseen helppo saatavuus keskeinen tekijä (SK netti 25.9.2008)
Jokela-selvitys edennyt ennätysmäisen hitaasti (SK netti 25.9.2008)
Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat: KRP tehostaa netin valvontaa (SK netti 25.9.2008)
Olavi Sydänmaanlakka : ”Kyllä tämä oli nähtävissä” (SK netti 24.9.2008)
”Vaarallinen syrjäytymisen muoto syntynyt Suomeen” (SK netti 24.9.2008)
Vihjepuhelin avattu, uhrien omaisille ilmoitettu, käsiaseiden kiellossa ongelmia (SK netti 24.9.2008)
Miksi lapsesta kasvaa paha (SK netti 24.9.2008)
”Hengenheimolaiset löydetään yhä varmemmin netistä” (SK netti 24.9.2008)
Kauhajoen surmaaja: Matti Juhani Saari (SK netti 24.9.2008)
Jokelan jälkeen satoja nettiuhkauksia (SK netti 23.9.2008)
11 uhria (SK netti 23.9.2008)
”Videoista oli soitettu jopa ulkomailta asti” (SK netti 23.9.2008)
”Hyvinvointivaltion alasajolla on seurauksensa” (SK netti 23.9.2008)
Poliisi kuulusteli epäiltyä ennakolta (SK netti 23.9.2008)
9 kuollutta (SK netti 23.9.2008)
Poliis: Uhreja on useita, ampujaa viedään sairaalaan (SK netti 23.9.2008)
Surmasiko kouluampuja itsensä? (SK netti 23.9.2008)
Netin keskustelupalstoilla arvaillaan jo ampujaa (SK netti 23.9.2008)
Poliisi: Kauhajoella ehkä useita kuollut (SK netti 23.9.2008)

SK netin kuvagalleria
Jokelan terapeuttiset kuvat (SK netti 16.11.2007)

Nuoret ja väkivalta -teema SK netissä
Neurologi: Nostakaa jo viinaveroa! (SK netti 3.9.2008)
Psykologi: Tietokonepelien yleistyminen lisäsi aggressiivista käyttäytymistä (SK netti 2.9.2008)
Poliisi: Nuorten väkivalta ei ole kasvanut, vielä (SK netti 1.9.2008)
Stakes: Väkivalta yleistynyt peruskoulun yläluokkalaisten keskuudessa (SK netti 26.8.2008)
Taas teinisurma: Miksi nuori mies tappaa? (SK netti 16.8.2008)
Miksi nuori mies tappaa? (SK netti 24.7.2008)
Matka suomalaiseen väkivaltaan: Musta hetki (pdf; SK 31/2006)
Psykiatri Jari Sinkkonen: ”Lapset on hoidettava kotona” (SK netti 20.11.2007)
Jokela: Tappava ase (SK netti 7.11.2007)

Lisää aiheesta verkossa
Yle.fi
MTV3.fi
Pohjalainen.fi
Kaleva.fi
Ilkka.fi
HS.fi
Aamulehti.fi
Iltasanomat.fi
Iltalehti.fi