Pelon kauppiaat

Suomessa tehdään asuntomurtoja vain neljäsosa Ruotsin määrästä. Silti turvalaitteiden ovelta ovelle -kauppa käy syyspimeällä.

asuntomurrot
Teksti
Simo Arkko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

”Kuka tahansa oletkin, missä tahansa asutkin, voit tuntea olosi turvattomaksi. Haluat ehkä kohdata, juosta tai piiloutua.”

Tunnelma oli pelottava vielä vuosi sitten televisiossa esitetyssä Verisure-yhtiön mainosvideossa, jossa murtaudutaan lapsiperheen kotiin.

Mainos tarjosi veloituksetonta kodin turvakartoitusta. Mainoksesta valitettiin jopa mainonnan eettiseen neuvostoon, joka antoi vapauttavan päätöksen. Neuvoston mukaan pelon käyttäminen oli tuotteen vuoksi perusteltua.

Todellisuudessa Suomessa ei tarvitse tuntea suurta pelkoa asuntomurtojen takia.

Eurooppalaisittain Suomi on turvallinen maa, kun vertaillaan poliisien tilastoimia asuntomurtoja asukasluvun mukaan suhteutettuna.

Esimerkiksi vuonna 2016 Ruotsissa tehtiin asuntomurtoja nelinkertainen määrä Suomeen verrattuna. Myös ­Irlannissa, Ranskassa ja Italias­sa asuntomurtoja tehtiin yli kolminkertaisesti Suomen lukuihin verrattuna.

Suomessa murtojen määrä on myös ollut viime vuosina laskussa. Viime vuonna tehtiin 1830 asuntomurtoa. Määrä oli neljänneksen alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin, jolloin poliisin tilastoimia asuntomurtoja tehtiin 2474 kappaletta.

Poliisi laskee mukaan tapaukset, joissa asuntoon on luvatta murtauduttu esimerkiksi ovi tai ikkuna rikkomalla. Silloin tapaus myös käsittää törkeän varkauden tunnusmerkistön.

Tilastokeskuksen luvut ovat suurempia, sillä niissä huomioidaan myös tapaukset, joissa henkilö on esimerkiksi päässyt sisään auki jääneestä ovesta. Myös Tilastokeskuksen luvuissa asuntomurtojen määrä on ollut viime vuosien aikana laskeva.

 

Vuonna 2018 poliisin tilastoimia asuntomurtoja tehtiin syyskuun loppuun mennessä 1706 kappaletta.

Pitkällä aikavälillä suunta on ollut laskeva, mutta kuluneen vuoden asuntomurtojen määrässä on pientä kasvua. Lokakuussa pelkästään Itä-Uudellamaalla poliisille ilmoitettiin 50 asuntomurtoa.

Kasvu selittyy osin ulkomailta saapuneiden rikollisryhmien lisääntymisellä. Ylipäätään Uudenmaan alueella murron tekijä on muuta maata tyypillisemmin ulkomaalainen.

Pääkaupunkiseudulla on otettu kiinni tänä vuonna kaikkiaan kahdeksan ryhmää, joita epäillään yli sadasta asuntomurrosta.

Murtoja on kuitenkin suhteellisesti vähemmän kuin muualla Euroopassa. Syitä on monia. Muut rikokset voivat tuntua rikollisista helpommilta ja tuottoisimmilta kuin asuntomurrot. Vuosittaisiin tilastovaihteluihin vaikuttaa myös se, ovatko tutut tekijät vapaalla jalalla vai vankilassa.

Ennaltaehkäisyyn panostetaan. Liikkuvan rikollisuuden kitkemiseksi poliisi tekee kansainvälistä yhteistyötä myös tulli- ja rajaviranomaisten kanssa.

Tutkintaa on pyritty keskittämään tietyille tutkijoille, joille syntyy tavallista parempi kuva siitä, milloin asuntomurtojen sarja on alkamassa ja ketkä voisivat olla potentiaalisia tekijöitä.

Yhtenä apukeinona toimivat poliisiautojen rekisterikilpien lukulaitteet, jotka hälyttävät esimerkiksi etsintäkuulutetun auton ajaessa poliisia vastaan. Epäilyttäviä autoja pystytään havaitsemaan ja pysäyttämään helpommin muun liikenteen joukosta.

Se luo murtojengeille kuvaa siitä, että ne ovat poliisin tarkkailussa, mikä voi vähentää haluja tulla Suomeen.

(juttu jatkuu Murtokoneen jälkeen) 

 

Suomen Kuvalehden Murtokone

Suomen Kuvalehden Murtokone kertoo poliisin vuosina 2012-2018 tilastoimista asuntomurroista. Koneesta voit hakea kotikuntasi tai asuinalueesi mahdolliset murrot vuoden ja kuukauden tarkkuudella. Mikäli asuinaluetta ei löydy koneesta, poliisi ei ole tilastoinut siellä murtoja.

Murtokoneen tilastot ja alueluokittelut perustuvat poliisilta saatuun tietoon. Poliisi tilastoi asuntomurroksi teon, jossa tekijä on murtautunut asuntoon rikkomalla esimerkiksi oven tai ikkunan.

[sk_asuntomurrot]

 

Asuntomurrot ovat pääosin keskittyneet eteläiseen Suomeen – etenkin pääkaupunkiseudulle ja Varsinais-Suomeen.

Esimerkiksi vuonna 2016 Helsingissä tehtiin lähes viidesosa koko Suomen asuntomurroista. Poikkeuksellisen vähän murtoja Helsingissä tapahtui viime vuonna, kun murtomäärä jäi alle 300:n.

Edellisen kerran yhtä vähän murtoja tehtiin viimeksi vuonna 2012.

Helsingin poliisilaitoksen rikosylikomisario Kari Niinimäen mukaan Helsingin lukemat ovat väkilukuunkin suhteutettuna isoimmasta päästä.

”Se selittyy silläkin, että ulkomaalaiset liikkuvat rikolliset sopivat paremmin katukuvaan. Täällä on muutenkin paljon ulkomaalaisilla kilvillä varustettuja autoja. Ehkä sitä tarjontaakin on enemmän”, Niinimäki sanoo.

Murroille otollisin aika on keskipäivä, jolloin asunto on usein tyhjillään. Rikolliset voivat liikkua tavallisissa vaatteissa herättämättä sen suurempaa huomiota. Päiväsaikaan on myös helpompi selvittää, onko asunnossa ketään.

“Soitetaan ovikelloa. Jos joku avaa, niin sitten keksitään verukkeita, miksi ovikelloa on soitettu”, Niinimäki sanoo.

Asuntomurto tapahtuu usein loma-aikaan ja erityisesti kesällä.

Niinimäen mukaan trendi ei liity pelkästään asuntomurtoihin: kesällä kaikkien varkaiden vireystila kasvaa ja rikoksia tehdään silloin enemmän kuin talvikuukausina.

Asuntomurrot kuukauden mukaan koko maassa

Made with Flourish

Kesän varkaudet eivät kuitenkaan näy asuntomurtohälyttimiä kauppaavan Verisuren myynnissä. Toimitusjohtaja Nina Pyyhtiä sanoo, että hälytysjärjestelmiä myydään tasaisesti ympäri vuoden.

”Mutta on nähtävissä, että kun on syksy ja pimeää, niin kodin turvallisuuteen liittyvät asiat alkavat kiinnostaa ihmisiä enemmän. Silloin lähestytään meitä ja suojataan koteja.”

Verisuren kanssa kaksi ja puoli vuotta markkinoilla kilpailleen Sector Alarmin kokemuksen mukaan hälytyslaitteiden myynti käy hyvin keväällä ja alkukesästä.

“Ihmiset havahtuvat lomien alkaessa, kun talo on tyhjillään. Syksyllä taas illat pimenevät ja takat lämpenevät, niin moni herää paloturvallisuuteen eri tavalla”, kertoo Sector Alarmin toimitusjohtaja Fredrik Markelin.

Hälytysjärjestelmiä myydään esimerkiksi ovelta ovelle -menetelmällä. Yritykset jalkautuvat koteihin ilta-aikaan.

Toisinaan turva-alan yritykset ilmaantuvat paikalle sen jälkeen, kun alueella on tapahtunut asuntomurtoja.

Sector Alarmin toimitusjohtaja tosin väittää, että he eivät mene tietoisesti paikkoihin, joissa on tehty asuntomurtoja.

“Meillä ei sellaisia kriteereitä ole, eikä sitä seurata mitenkään. Meidän joka tiimillä ja alueella on oma kiertonsa, jota noudatetaan”, Markelin sanoo.

Myöskään Verisure ei Pyyhtiän mukaan hakeudu alueelle, jossa on tehty asuntomurtoja. Samalla Pyyhtiä sanoo myyjien kuitenkin kertovan asiakkaille, jos jollakin asuinalueella on tapahtunut asuntomurtoja, ellei asiakas ole kuullut asiasta.

”Meidän tapa ei ole myydä näitä asioita pelolla, vaan turvallisuudella.”

 

Asuntomurrot on mielletty pitkään vain pientaloalueiden riesaksi. Pientaloalueilta löytyy suojaavia metsiä, jolloin asuntoon pääsee huomaamatta vaikkapa takaoven kautta.

Todellisuudessa asuntomurtovarkaat iskevät myös kerrostaloihin, joihin tehdään nykyisin jopa yli puolet kaikista asuntomurroista.

Sector Alarm on kuitenkin keskittynyt toistaiseksi pientaloihin.

“Kerrostaloihin myydään toki, mutta ei yhtä aktiivisesti. Kerrostaloihin tulevat laitteet myydään useammin asiakkaiden aloitteesta”, Markelin sanoo.

Myös Verisuren suurin asiakasryhmä ovat pientaloissa asuvat perheet.

”Kerrostaloasuntojen suojaaminen on meillä yhä kasvavampi osuus. Murtoja tapahtuu nykyisin suhteellisesti enemmän kerrostaloissa”, sanoo Pyyhtiä.

Myös rikosylikomisario Niinimäki sanoo, että kerrostaloissa tehdään jopa enemmän asuntomurtoja kuin pientaloalueilla.

”Toinen rikollinen ajattelee, että häntä ei nähdä rappukäytävässä ja toinen kokee pientalot turvallisemmiksi. Tekijän oma ajatusmalli siihen vaikuttaa, mutta myös se, missä on kokenut onnistumisen elämyksiä.”

 

Turvajärjestelmillä suojattuihin koteihin murtautuminen on harvinaista. Rikosylikomisario Niinimäen mukaan ne ovat yksittäistapauksia.

Oviin, ikkunoihin ja postilaatikoihin liimatut turvayritysten tarrat ennaltaehkäisevät murtoja.

Kuukausittain Verisuren hälytyskeskukseen tulee noin 25 000 hälytystä, joista suuri osa on asukkaista johtuvia vääriä hälytyksiä.

Sector Alarmin kuukausittainen hälytysmäärä pyörii “useissa tuhansissa”.

Hälytysjärjestelmät eivät varoita pelkästään asuntomurroista. Yritykset laajentavat myyntiään tarjoamalla esimerkiksi vesivahingon havaitsevaa vuotovahtia sekä palovaroittimia, jotka varoittavat alkavasta palosta suoraan hälytyskeskukseen.

Hälytyslaitefirmat hakevatkin markkinoita murtoasioiden ulkopuolelta, sillä esimerkiksi Verisuren asiakkaista vain 10 prosenttia hankkii pelkästään asuntomurtoturvan.

Sen vuoksi myös Sector Alarm myy pakettiaan kokonaispalveluna, joka pitää sisällään palo- ja vuototurvallisuuden.

“Pelkkä savuilmaisin ei asunnossa riitä. Siellähän se ulvoo itsekseen, jos ei ole ketään kotona”, sanoo Markelin.

 

Suomessa hälytinlaitemarkkina on naapurimaihin verrattuna pienempi. Ruotsissa 20 prosenttia pientaloista on suojattu hälytysjärjestelmällä. Suomessa vastaava luku on Verisuren teettämien markkinatutkimusten mukaan noin 7 prosenttia.

“Ruotsissa kodin hälytysjärjestelmillä on pidemmät perinteet kuin Suomessa, koska myös toimijoita on markkinoilla enemmän. Kun tietoisuus paranee, myös kysyntä kasvaa”, uskoo Pyyhtiä.

Verisurella on asiakkaana yhteensä noin 75 000 kotitaloutta. Markkinoille vuonna 2016 tulleella Sector Alarmilla vastaava luku on hieman yli 20 000.

Verisuren liikevaihto on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2017 yritys teki 37,7 miljoonan euron liikevaihdolla 2,3 miljoonan euron tuloksen.

Markkinajohtajuuden tavoitteekseen ilmoittava Sector Alarm Oy teki puolestaan vuonna 2017 noin 5,9 miljoonan euron liikevaihdolla miltei saman verran tappiota.

 

Rikosylikomisario Kari Niinimäen kolme vinkkiä asuntomurron varalle

1. Oven lukituksiin ja oveen kannattaa panostaa. Jos asunnossa on takaovi tai useampi sisäänkäynti, myös ne kannattaa huomioida varautumisessa.

2. Jos asuntomurto sattuu omalle kohdalle, soita mahdollisimman pian hätänumeroon. Poliisi haluaa päästä tekemään havaintoja asuntoon. Älä liiku asunnossa ennen poliisin paikalle tuloa, jotta rikoksen jälkiä voidaan löytää.

3. Kun murto on tapahtunut, katso tarkkaan, mitä on viety. Huomioi pankkitunnukset ja pankkikortit.