Kanava: Evankelis-luterilaisen kirkon perustuslaillinen asema arvioitava uudelleen viimeistään, kun jäsenosuus painuu alle 50 prosentin

Kirkon vihkioikeuden poistaminen olisi ennen muuta edistysaskel syrjinnän poistamiseksi ja tasa-arvon toteuttamiseksi Suomessa, kirjoittaa Heikki Hiilamo.

avioliittolaki
Teksti
Heikki Hiilamo

”Suomen avioliittolaissa tulisi poistaa vihkioikeus niiltä uskonnollisilta yhdyskunnilta, jotka eivät hyväksy samaa sukupuolta olevien parien avioliittoja”, kirjoittaa Heikki Hiilamo Kanava-lehden numerossa 3/2021. Suomen Kuvalehti julkaisee Kanavassa aiemmin julkaistuja tekstejä verkossa.

 

MITEN liberaalin valtion tulisi suhtautua sitä lähellä toimivaan uskonnolliseen yhteisöön, jonka normit poikkeavat valtion normeista? Suomessa kysymys koskee erityisesti evankelis-luterilaista kirkkoa, joka mainitaan perustuslaissa ainoana uskonnollisena yhdyskuntan. Evankelis-luterilaisen kirkon asemasta suhteessa valtioon keskustellaan kuitenkin vain vähän kirkon sisällä eikä juuri lainkaan kirkon ulkopuolella. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on käynnistänyt keskustelun kirkon ja valtion suhteesta. Avaus ei ole saavuttanut hyväksyntää kirkon sisällä. Päinvastoin se on johtanut kirkkopoliittisen keskustelun kärjistymiseen.

Kirkko on ajautunut umpikujaan, jopa lähelle hajoamista, suhteessa samaa sukupuolta olevien parien asemaan. Miten valtion tulisi suhtautua liitoksistaan repeävään kirkkoon?

Kirkon jäsenmäärä pienenee tasaisesti ja muutaman vuosikymmenen kuluttua alle puolet suomalaisista kuuluu kirkkoon. Vuonna 2000 kirkkoon kuului 85 prosenttia suomalaisista. Tämän vuoden alussa osuus oli enää noin 68 prosenttia. Jäsenmäärän lasku hidastui koronavuonna, mutta jäsenosuus laskenee tasaisesti tulevaisuudessakin. Jäsenosuutta pienentää paitsi kirkosta eroaminen ja maahanmuutto, myös uusien jäsenten määrän väheneminen. Vuonna 2000 lapsista kastettiin 89 prosenttia, 2019 enää 62 prosenttia.