Kalliita asuntoja, isoja ympäristövaikutuksia, menetetty ilmakuljetuskenttä – Onko Malmille rakentamisessa mitään järkeä?

Uutisanalyysi: Helsingin Malmille ei synny asuntoja halvalla. Toinen kysymys on, löytyykö kalliille asunnoille kysyntää.
Kotimaa 3.1.2019 19:30
Jyri Raivio
Malmin lentokenttä ja lentoasema vuonna 1958.
Malmin lentokenttä ja lentoasema vuonna 1958. © LASSE HOLMSTRÖM / Lehtikuva

Onko Malmin lentotoiminnan lopettamisessa ja kenttäalueen muuttamisessa asumalähiöksi Helsingin kaupunginvaltuuston päättämällä tavalla mitään järkeä?

Tätä kysymystä voi pohtia monelta eri kannalta. Sitä voi tarkastella Helsingin kaupungin asunto- ja liikennepoliittisten tavoitteiden valossa. Sitä voi arvioida puhtaasti taloudellisena kysymyksenä. Jotakin painoa voi panna vanhan, tunnustetun kulttuurimiljöön säilyttämiselle tai tuhoamiselle.

Ja nykypäivänä erittäin suurta painoa pitää antaa ympäristökysymyksille, kentän rakentamisen roolille Helsingin tavoitteessa leikata kasvihuonekaasujen päästöjä vuoteen 2030 mennessä 60 prosentilla ja vuoteen 2035 mennessä 80 prosentilla vuoden 1990 tasosta.

Vastauksia löytyy monesta eri lähteestä. Niistä tärkeimmät ovat Destian kaksi Malmin rakennettavuusselvitystä vuosilta 2015 ja 2017 sekä konsulttiyhtiö FCG:n (Finnish Consulting Group) vuonna 2015 tekemä Helsingin yleiskaavan taloudellisten vaikutusten arviointi.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu