Juhlarahakohun tilinpäätös: Tämän verran sotkulle tuli hintaa – ”Hirveistä summista ei ole kyse”

Yhtäkään kolikkoa ei ehditty lyödä.
Kotimaa 26.4.2017 17:15
Suunnitellun sarjan ensimmäinen juhlaraha kuvaa vuosia 1917–1939.
Suunnitellun sarjan ensimmäinen juhlaraha kuvaa vuosia 1917–1939. © Suomen Rahapaja / Lehtikuva

Viiden kolikon muodostamasta Itsenäisyyden vuosikymmenet -juhlarahasarjasta syntyi sotku.

Ilkka Suppasen suunnittelemat kolikot esittivät muun muassa punavankien teloitusta ja hukkuneen syyrialaispojan ruumista.

Kolikoiden kuvien tarkoituksena oli ilmeisesti kuvata Suomen historian vaikeitakin vaiheita. Suppasen mukaan sarjan ajatuksena oli ”kolikon kaksi puolta” – se, että jokaisella aikakaudella on saavutuksensa, mutta myös painolastinsa.

Yritys kuitenkin epäonnistui. Ihmiset hämmästelivät kuvavalintoja sosiaalisessa mediassa. Jotkut loukkaantuivat, jopa raivostuivat. Myös valtiovarainministeri Petteri Orpon mielestä teloitusta kuvaava kolikko oli mauton.

Ministeriö toimi nopeasti ja kumosi juhlaraha-asetuksen eilen iltapäivällä, pian sometyrmäyksen jälkeen.

”On mietittävä rauhassa, mitä tässä oikein tapahtui.”

Onko hyllytettyjen rahojen tilalle suunnitelmissa jo uusi sarja?

Valtiovarainministeriön viestintäjohtaja Liinu Lehto kertoo, että juhlarahatoimikunta ei ole vielä ehtinyt miettiä asiaa. Aihetta käsitellään uudestaan ensi viikolla.

”On mietittävä rauhassa, mitä tässä oikein tapahtui ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Lähdetään puhtaalta pöydältä”, Lehto sanoo.

Lehto ei osaa sanoa, suunnitteleeko mahdollisen juhlarahasarjan Suppanen vai joku toinen suunnittelija. Mahdollisesta uudesta teemastakaan ei ole vielä tietoa.

”Suomi 100 -juhlavuoden teema on ’yhdessä’. Olisi hienoa, jos se näkyisi myös tässä projektissa.”

Juhlarahatoimikunnan työpanos oli Lehdon mukaan puolisen tusinaa kokousta. Niissä käsiteltiin muitakin asioita kuin Itsenäisyyden vuosikymmenet -sarjan kolikoita.

”Kokoukset kestivät pari tuntia, miten nyt kokoukset yleensä etenevät. Meneillään on muitakin juhlarahaprojekteja kuin tämä.”

 

Moni on ihmetellyt, mikä mahtoi olla juhlarahasotkun hinta.

Suomen Rahapajan viestintäjohtajan Henna Karjalaisen mukaan yhtäkään kolikkoa – edes testikappaleita – ei ehditty lyödä. Ainakaan tuotantokustannuksia ei syntynyt.

”Markkinointityö on ollut melko pientä, joten siihenkään tuskin on kulunut paljon”, Lehto kertoo.

Suppasen palkkio viiden kolikon suunnittelusta oli 4 750 euroa arvonlisäveroineen. Valtiovarainministeriö ja Suomen Rahapaja maksoivat summan puoliksi.

”Eli ei tässä hirveistä summista ollut kyse”, Lehto toteaa.