Kyösti Mäkimattila tunnelmoi Varjokuvan soundcheckissä Valasrannan lavalla Yläneellä.

Sen kevään jälkeen

Iskelmätähti Kyösti Mäkimattila odottaa tanssijoiden paluuta lavoille. Onko taudin pelko suurempi kuin tangon kutsu?

Kyösti Mäkimattila tunnelmoi Varjokuvan soundcheckissä Valasrannan lavalla Yläneellä.
Kotimaa 17.07.2020 06:00
Teksti Petri Pöntinen Kuvat Markus Jokela

Kaunotar on punainen, vuosimallia 1966.

Volvo Amazonin omistaja on myös charmantti. Raamikas, 192 senttiä pitkä. Siisti parta, vahatut hiukset. Mustaa mittatilauspukua täydentävät italialaiset kalvosinnapit ja 1960-luvun kultainen rannekello. Juuri tähän iltaan valitut.

Lauluääni on sielukkaan tumma.

Auton ja artistin olemus on tuulahdus iskelmän kulta-ajalta, sotienjälkeisestä Suomesta.

Kyösti Mäkimattila on lavatähti ja tangokuningas, yhtye Varjokuva suosituimpia tanssiorkestereita.

Maaliskuussa täysi keikkakalenteri tyhjeni yhdessä yössä.

”Kuin paha, kumma uni, joka ei pääty.”

Niin laulaja on ajatellut alituiseen koronaepidemiasta.

Lavat avautuvat laajasti loppukesästä. Miten järjestää tansseja turvallisesti? Uskaltavatko parit tulla, täyttyvätkö parketit? Hiipuuko elävä iskelmämusiikki lopullisesti?

Sisältö