Jos ilmatilan loukkaus oli testi, ilmavoimat saa puhtaat paperit
Poikkeuksellinen tilanne Suomenlahdella hoidettiin sovitusti.
Ensimmäinen tapaus tiistaina 20. toukokuuta illan suussa oli harvinainen mutta ei mitenkään ainutlaatuinen.
Rajavartiolaitoksen mukaan venäläinen An-26-kuljetuskone koukkasi Suomenlahdella kilometrin verran Suomen ilmatilaan ja pysyi kielletyllä alueella noin kolmen minuutin ajan.
Niin käy muutaman kerran vuodessa, etenkin tuona tiistaina vallinneissa sääoloissa. Keskelle Suomenlahtea oli parkkeerannut ruma ukkosrintama, jonka lentäjä mieluummin kiertää kuin yrittää läpäistä.
Samanlainen episodi toistui kuitenkin vajaata tuntia myöhemmin.
Rajavartiolaitoksen mukaan Tu-154-kuljetuskone tuli 11 kilometrin korkeudella normaalilla matkanopeudellaan 28 kilometriä Suomen ilmatilaan ja lensi siellä kuuden minuutin ajan. Tämä oli jo vakava ilmatilanloukkaus, ja sellaisia sattuu hyvin harvoin.
Kaksi tällaista vahinkoa tunnin sisään on äärimmäisen harvinaista.
Molemmilla koneilla oli päällä tutkavastain eli transponderi, jonka avulla aluelennonjohto pystyi koko ajan seuraamaan niiden liikkeitä. Molemmat lentäjät olivat myös yhteydessä aluelennonjohtoon, joskin Rajavartiolaitoksen tutkinnan mukaan yhteydenpito ”vaikuttaa olleen puutteellista”.
Suomenlahden kansainvälisessä ilmatilassa lentävien sotilaskoneiden ei tarvitse olla yhteydessä lennonjohtoon, mutta aika monesta lennosta jätetään normaali lentosuunnitelma ja hyödynnetään siviilin eli Suomen aluelennonjohdon palveluja.
Ja sitten oli vielä salaperäinen kolmas kone.
Se lähestyi Suomen ilmatilaa myöhemmin illalla. Vastassa oli kuitenkin kaksi Kuopiosta lähtenyttä Hornetia, eikä venäläiskone tullut Suomen alueelle.
Rajavartiolaitos ei kerro kolmannesta koneesta mitään.
”Me tutkimme vain kahta alueloukkausta ja teimme niistä raportin. Kolmatta rajanloukkausta ei tapahtunut, joten sitä ei myöskään tutkittu”, sanoo kysymyksistä ilmeisen vaivaantunut Suomenlahden merivartioston tutkinnanjohtaja Juho Vanhatalo.
Hän on löytänyt molempiin tutkimiinsa alueloukkauksiin samat syytkin: huolimaton suunnistus, väärinymmärrys ohjaajan ja lennonjohtajan välillä ja säärintaman väistäminen.
Juuri kolmanteen koneeseen kiteytyy kuitenkin hurjat poliittiset mittasuhteet saavuttanut keskustelu ilmavoimien mahdollisuuksista valvoa isänmaan ilmatilaa.
”Meidän Hornetit olivat siivellä alta aikayksikön”, pääministeri Jyrki Katainen kehui Ilta-Sanomille.
Ilmatilanloukkaukset menivät ilmavoimilta ohi, tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi ymmärtää Ylen TV1:n Ykkösaamussa. (Presidentin tarkat sitaatit löytyvät täältä.)
Kolmanteen koneeseen liittyy paljon vastaamattomia kysymyksiä.
Mistä Suomen viranomaiset tiesivät, että se oli aikeissa koukata Suomen puolelle? Kuinka he osasivat epäillä tätä mahdollisuutta jo niin hyvissä ajoin, että kaksi Hornetia ehti nousta Rissalasta ilmaan ja lentää mahdollista tunkeutujaa vastaan?
”Nopeasti ensimmäistä seurannut toinen ilmatilanloukkaus oli poikkeavaa toimintaa”, myöntää ilmavoimien operaatiopäälikkö, eversti Sampo Eskelinen. Juuri sen vuoksi Hornetit lähetettiin valmiiksi etelärannikolle. Ne myös hänen mukaansa tunnistivat epäilyksenalaisen kuljetuskoneen, joka ei kuitenkaan tullut Suomen puolelle.
SK:n verkkosivuilla dosentti Markku Salomaa on väittänyt Nato-lähteeseen vedoten, että kyse olisi ollut muista venäläiskoneista. Väitteitä ei ole vahvistettu.
Kaksi alueloukkausta ja yksi vahva epäilys kolmannesta samana iltana ei varmaan ollutkaan sattumaa.
Suomenlahden käytävä on toki kapea, mutta kapeassa käytävässä lentäjä suunnistaa erityisen tarkasti. Venäjän ilmavoimatkin voi ostaa vaikka netistä GPS-laitteita, jotka kertovat koneen sijainnin kymmenien metrien tarkkuudella. Ja jos edessä on pelottava ukkosrintama, aina voi kääntyä takaisin.
Tilanne haiskahtaa kovasti jonkinlaiselta testiltä. Jos niin oli, ilmavoimat selvisi siitä puhtain paperein.
Millään järjestelmällä Horneteja ei nimittäin saada semmoisen koneen siivelle, joka koukkaa Suomen ilmatilaan kolmen tai edes kuuden minuutin ajaksi. Sellaista järjestelmää ei kannata edes yrittää luoda.
Toisaalta ilmatilan koskemattomuuden valvojat olivat valmiiksi paikalla, kun sama uhkasi toistua kolmannen kerran. Liikkeellä oltiin ilmeisen tosissaan. Eivät hävittäjät olisi muuten pelästyttäneet porvoolaisia rikkomalla äänivallin myöhään tiistai-iltana.
Juttu julkaistu 6.6. klo 5.05, juttua muokattu klo 12.10: tasavallan presidentti Sauli Niinistöä oli siteerattu väärin, ja kyseinen kohta on korjattu. Oikaisu löytyy täältä.