J.V. Snellmanin kova linja katovuosina: ”Rahvaan omaa syytä” – Joka kymmenes suomalainen kuoli

Viljaa olisi nälänhädässä 1866–1868 riittänyt kaikille, jos se olisi jaettu tasaisesti.
Hannu Pesonen
Kotimaa 9.9.2017 08:26
Halla hiipi harmaana huntuna yli Suomen syyskuun 4. ja 5. päivän välisenä yönä 1867.Hugo Simberg maalasi sen myöhemmin suurikorvaiseksi menninkäiseksi, joka puhalsi posket pullollaan kylmiä huuruja ympärilleen.Tällä kertaa se kiipesi alavilta pelloilta myös suojaisimmille rinteille raivatuille vilje...

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Keskustelu

Tuon jutun perusteella voi jopa kysyä sitä, että oliko Suomen historian suurin massamurhaaja J.V. Snellman, joka sai kuolemista kylväneillä päätöksillään aikaan ainutlaatuisen koko väestömäärän laskun, jollaista ei ole ollut edes sota-aikoina. Suomen väestömäärä laski kolmena perättäisenä vuotena 1866-1868. Myöskään koko Suomen väestölaskennan aikana ei ole väestölaskua ollut absoluuttisen määrällisesti eikä suhteellisesti koko väestöön suhteutettuna kuin laski 1866-1868. Etenkin vuonna 1868 väestönmäärän lasku oli monin kertainen mihin tahansa väestönmäärän laskeneeseen vuoteen verrattuna Suomen historiassa 1750-2015, joita olivat

vuosi 1868: väestönmäärä: 1 727 500, väestömuutos: -96 700
1808: 874 800, -32 000
1833: 1 361 800, -21 700
1809: 854 800 , -20 000
1969: 4 614 277, -19 015
1918: 3 115 300, -19 000
1970: 4 598 336, -15 941
1867: 1 824 200, -13 300
1866: 1 837 500, -5 700
1940: 3 695 617, -4 083
1836: 1 392 400, -1 300
1789: 705 100, -1 200
(Lähde: Suomen tilastokeskus väestötilastot)

Sipilä on tämän päivän Snellman: Työttömyys on työttömän omaa syytä. Heitä pitää rankaista ja syyllistää. Leipä ja vesi voidaan antaa, mutta ei muuta.