J.V. Snellmanin kova linja katovuosina: ”Rahvaan omaa syytä” – Joka kymmenes suomalainen kuoli

Viljaa olisi nälänhädässä 1866–1868 riittänyt kaikille, jos se olisi jaettu tasaisesti.
Kotimaa 9.9.2017 08:26

Hugo Simberg: Tuuli puhaltaa (1897). © Kuva: Antti Kuivalainen / Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo

Halla hiipi harmaana huntuna yli Suomen syyskuun 4. ja 5. päivän välisenä yönä 1867.

Hugo Simberg maalasi sen myöhemmin suurikorvaiseksi menninkäiseksi, joka puhalsi posket pullollaan kylmiä huuruja ympärilleen.

Tällä kertaa se kiipesi alavilta pelloilta myös suojaisimmille rinteille raivatuille viljelysmaille. Hyrynsalmella mitattiin peräti viisi pakkasastetta, Kiuruvedelläkin neljä ja puoli.

Kun Suomen suuriruhtinaskunnassa pirttien ovet aamulla aukenivat, peltoja kattoi huurteinen tuho. Noin 1,8 miljoonaa asukasta elättävästä vilja- ja ruokakasvisadosta oli yön aikana tuhoutunut kolmasosa.

Se ei hallalle riittänyt.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.