Itämeren kaasuputkihanke etenee
Uudenmaan ympäristökeskus ei vastusta Itämeren pohjaan rakennettavan venäläis-saksalaisen Nord Stream -yhtiön kaasuputkihanketta. Ympäristöviranomaiset haluavat kuitenkin lisäselvityksiä esimerkiksi meriturvallisuudesta ja kalakantojen kohtalosta.
Nord Streamin yhteiskuntasuhteista vastaavan johtajan Sebastian Sassin mielestä kaasuputki parantaa Suomen energiahuoltoturvallisuutta. Kuva Heikki Saukkomaa / Lehtikuva.
Mutta mitä hyötyä putkesta Suomelle on? Tämäkin kysymys rohjettiin esittää torstaiaamupäivänä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
”Välittömästi ei yhtään mitään”, myöntää Uudenmaan ympäristökeskuksen apulaisjohtaja Rolf Nyström.
Nord Streamin yhteiskuntasuhteista vastaavan johtajan Sebastian Sassin mielestä kysymys on kuitenkin monisyisempi.
”On totta että kaasua ei tule tämän putken kautta Suomeen, mutta meidän energiahuoltoturvallisuutemme paranee. Maakaasu on myös kivihiiltä vähäpäästöisempää joten kyse on koko Euroopan laajuisesta ilmastopoliittisesta hyödystä.”
Nord Streamin valmistelut ovat edenneet jo varsin pitkälle. Toimiko ympäristökeskus pelkkänä kumileimasimena vai olisiko se voinut oikeasti jarruttaa projektin etenemistä?
”Aivan varmasti olisimme. Kyllä meillä kestää kantti sanoa, jos ympäristövaikutusten arviointi ei ole riittävää”, Nyström vakuuttaa.
Entä lisäselvitykset? Voivatko ne viivästyttää aikataulua, jonka mukaan kaasuputki otettaisiin käyttöön vuonna 2011? Sassin mukaan yhtiön asiantuntijoiden on nyt perehdyttävä raporttiin, mutta ainakin ensisilmäyksellä näyttää, että eivät.
”Suurin osa nyt vaadituista lisäselvityksistä on jo itse asiassa työn alla.”
Seuraavaksi kaasuputkihanketta käsitellään hallituksessa ja Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa.