Lasten paasto puhuttaa kouluja

Väsymys ja levottomuus kuuluvat ramadaniin, sanoo imaami Abbas Bahmanpour. Hänen mukaansa koulujen pitää tukea paastoavia lapsia. Opetushallitus ei ota asiaan kantaa.

Kotimaa
Teksti
Tuula Malin
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Muslimien meneillään oleva paastokuukausi ramadan näkyy Suomen kouluissa, sillä paastoon osallistutaan alaluokkia myöten. Syömättömyys päivän aikana heikentää keskittymiskykyä ja tuo luokkiin levottomuutta.

Tampereen Pohjois-Hervannan koulun oppilaista noin 40 prosentilla on maahanmuuttajatausta. Kuudestasadasta oppilaasta noin 60 viettää ramadania.

”Emme voi syöttää lapsia väkisin tai ruiskuttaa ruokaa kenenkään kehoon”, sanoo rehtori Ilpo Nybacka.

Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetuspalvelut ohjeisti rehtoreita sähköpostitse ennen ramadania. ”Lapset eivät paastoa, paastovelvollisuus koskee terveitä, murrosiän ylittäneitä muslimeita. Jotkut lapset harjoittelevat paastoamista kevyesti, mutta koulupäivään kuuluu ruokailu”, viestissä luki. SK kertoi verkkosivuillaan Tampereen ramadan-keskustelusta torstaina 16. toukokuuta.

 

Tampereen islamilaisesta yhdyskunnasta ei haluttu kommentoida ohjetta SK:lle.

Helsingin Mellunmäessä sijaitsevaa šiiamoskeijaa johtavan imaamin Abbas Bahmanpourin mukaan koululaitoksen ei pitäisi ylireagoida muslimilasten ramadaniin. Bahmanpour sanoo, että paastoavien lasten levottomuus ja väsymys ovat normaali ilmiö.

”Kaikesta voi tehdä ongelman, mikäli niin haluaa. Järkevämpää olisi kuitenkin miettiä, miten koulut voisivat omalta osaltaan olla tukemassa muslimioppilaiden paastoamista.”

Imaami ehdottaa, että koulut tarjoaisivat paastoaville lapsille lepohuoneen, jossa voisi ottaa torkut päivän aikana. Hän hämmästelee rehtoreille lähetettyä sähköpostiohjetta.

”Lapset paastoavat, eivät koulut. Kukaan toinen ei voi sanoa, ettei ramadania saisi tai pitäisi viettää. Paasto on jokaisen muslimin oma henkilökohtainen, uskonnolliseen vakaumukseen perustuva päätös.”

Viikonloppuna eri tiedotusvälineet tarttuivat ramadan-aiheeseen. Tampereen kaupunki lähetti maanantaina 20. toukokuuta tiedotteen, jonka mukaan ”perheet saavat itse päättää”. Sähköpostiohje ei kaupungin mukaan ollut ramadan-kielto vaan ”tarkoitus oli kiinnittää huomiota lasten jaksamiseen”.

”Pienet lapset haluavat usein fiilistellä paastoa yhdessä vanhempiensa kanssa.”

Koraanin paastovelvoite koskee terveitä aikuisia. Aikuisiksi katsotaan Bahmanpourin mukaan murrosikään tulleet lapset. Sharia-lain mukaan murrosikä alkaa, kun lapsi tulee sukukypsäksi eli kun kuukautiset tai siemensyöksyt alkavat. Bahmanpour kertoo, että paastoamisen voi aloittaa myös nuorempana.

”Pienet lapset haluavat usein fiilistellä paastoa yhdessä vanhempiensa kanssa. He saattavat syödä aamupalan, mutta jättää lounaan väliin.”

Imaamin mukaan monet lapset haluavat olla hyviä uskovaisia ja paastoavat siksi murrosiän alkamisesta lähtien. Itseään ei kuitenkaan pitäisi näännyttää.

”Toimintakyvyttömäksi taantuminen tai sairastuminen on huolestuttavaa. Jumala ei halua paaston näännyttävän ketään, eikä kärsimyksestä seuraa palkintoa, vaan se lasketaan synniksi.”

 

Islamin historiaa Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa tutkiva ja opettava yliopistonlehtori Ilkka Lindstedt näkee ramadan-keskustelun heijastavan muslimien määrän lisääntymistä Suomessa.

”On selvää, että myös paastolla olevien koululaisten määrä on kasvanut. Kouluille tilanne on uusi. Se haastaa käytänteet.”

Kouluihin on tullut myös aiempaa konservatiivisempaa islamin tulkintaa. Sunni- ja šiiamuslimien erilaiset tulkinnat heijastuvat ramadanin viettoon. Pääosa Suomen muslimeista on sunnimuslimeja.

”Suomeen tulleen muslimin lähtömaa ja etninen tausta vaikuttavat siihen, kuinka ehdottomasti paastovelvoitetta noudatetaan”, sanoo Lindstedt.

Opettajat kaipaisivat ohjeita arjen tilanteisiin. Opetushallitus ei ota kantaa ramadanin viettoon. ”Opetuksen järjestämisvastuu on kunnilla. Jokaisen kunnan on tehtävä oma linjaus asiassa”, sanoo opetusneuvos Leena Nissilä.