Ilmastonmuutos: Espanja voi aavikoitua, Lähi-idästä elinkelvoton pätsi – miten käy Suomen?

Euroopan pakolaiskriisi on vasta alkua. Ilmastopakolaisia voi olla satoja miljoonia.
Kotimaa 28.11.2015 11:00

Euroopan pakolaiskriisi saattaa olla vasta alkusoittoa todelliselle kansainvaellukselle, jos kasvihuonepäästöjä ei saada kuriin.

”Maailmassa on satoja miljoonia potentiaalisia ilmastopakolaisia, kun osa viljelyalueista uhkaa kuivua ja muuttua elinkelvottomaksi”, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas sanoo.

Taalas on joutunut viime aikoina pohtimaan tavallista enemmän ilmastonmuutoksen riskejä, sillä hän siirtyy tammikuussa Geneveen YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeriksi. Hänen tehtävänään on koordinoida ilmastonmuutosta, ilmakehää ja äärimmäisiä sääilmiöitä koskevaa tutkimusta. Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toimii WMO:n ja YK:n ympäristöohjelman alaisuudessa.

Mutta sitä ennen on edessä poikkeuksellisen tärkeä kokous Pariisissa. Taalas kuuluu Suomen valtuuskuntaan maanantaina 30. marraskuuta alkavissa neuvotteluissa uudesta kansainvälisestä ilmastosopimuksesta.

Kokoukseen osallistuu kymmeniä valtionpäämiehiä parin viikon takaisista terrori-iskuista huolimatta. Tavoitteena on oikeudellisesti sitova sopimus, joka kattaa käytännössä koko maailman.

 

Ilmastosopimuksella on kiire, sillä ilmaston lämpeneminen kiihdyttää äärimmäisiä sääilmiöitä jo nyt. Helleaallot ja kuivuus yleistyvät. Osassa maailmaa nähdään samaan aikaan yhä rajumpia trooppisia myrskyjä, jotka saavat energiansa lämpenevästä merivedestä.

Kymmenen vuotta sitten hirmumyrsky Katrina iski Yhdysvaltain etelärannikolle ja koko New Orleansin kaupunki määrättiin evakuoitavaksi. Kaupungin asukasluku putosi puoleen, kun osa asuntonsa menettäneistä joutui muuttamaan muualle. Yli 1 200 ihmistä sai surmansa. Lisäksi Katrina aiheutti reilun sadan miljardin dollarin aineelliset vahingot.

Vuonna 2010 rankkasateiden aiheuttamat tulvat peittivät alleen viidesosan Pakistanista. Noin 2 000 ihmistä kuoli, neljä miljoonaa jäi kodittomiksi.

Rislapurin kaupungin asukkaat pakenivat rankkasateiden aiheuttamia tulvia Pohjois-Pakistanissa heinäkuussa 2010. Tulvat peittivät tuolloin alleen viidesosan maasta.

Rislapurin kaupungin asukkaat pakenivat rankkasateiden aiheuttamia tulvia Pohjois-Pakistanissa heinäkuussa 2010. Tulvat peittivät tuolloin alleen viidesosan maasta. Kuva Adrees Latif / Reuters / Lehtikuva

Seuraavana vuonna 1,3 miljoonaa somalia joutui pakenemaan kotiseudultaan kuivuuden ja väkivaltaisuuksien aiheuttamaa uhkaa. Lähes 300 000 hakeutui pakolaisiksi ulkomaille.

Hurrikaani Sandy iski Pohjois-Amerikan itärannikolle syksyllä 2012 ja surmasi yli sata ihmistä. Sandy oli läpimitaltaan Atlantin kaikkien aikojen suurin hirmumyrsky, ja se aiheutti kymmenien miljardien tappiot.

Taalas uskoo, että kuivuus oli yhtenä sytykkeenä myös arabikevään vallankumouksissa. Levottomuudet alkoivat yleistyä monissa arabimaissa samanaikaisesti, kun elinolosuhteet heikkenivät.

Esimeriksi Syyria kärsi poikkeuksellisen ankarasta kuivuudesta vuosina 2006–2009. Suuri osa karjasta kuoli, ruoka kallistui merkittävästi ja 1,5 miljoonaa ihmistä joutui pakenemaan elintarvikepulan vuoksi maaseudulta kaupunkeihin.

Sudanin Darfurissa ilmaston lämpenemisen aiheuttama kuivuus johti maanviljelijöiden ja paimentolaisten taisteluun hupenevista vesi- ja ruokavaroista vuonna 2003. Noin 300 000 ihmistä kuoli ja 2,5 miljoonaa joutui pakolaisiksi.

Indonesiassa viime kesänä alkaneet maastopalot ovat tuhonneet yli 20 000 neliökilometriä metsiä ja turvealueita. Indonesian kuivuus ei johdu ilmastonmuutoksesta, vaan El Niño -sääilmiöstä. Metsäpalot kiihdyttävät kuitenkin ilmastonmuutosta, sillä ne aiheuttavat päivittän suuremmat päästöt kuin koko Yhdysvaltain teollisuus.

Klikkaa kuvan oikeassa yläkulmassa olevia nuolia, niin graafi näkyy kokonaan.

Klikkaa kuvaa, niin näet grafiikan suurempana. Grafiikat Hannu Kyyriäinen

Maapallon keskilämpötila kohoaa arvioiden mukaan vuosisadan loppuun mennessä noin neljä astetta, jos päästöt jatkuvat nykytasolla. Korkeat leveysasteet ja napa-alueet lämpenevät nopeammin kuin maapallo keskimäärin, joten Suomessa keskilämpötila saattaa nousta jopa kahdeksan astetta.

Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC ennustaa, että yli 200 miljoonaa aasialaista, afrikkalaista ja eteläamerikkalaista kärsii kymmenen vuoden kuluttua vesipulasta.

Vielä suurempi huoli liittyy ravinnontuotantoon. Maanviljelyn mahdollisuudet kutistuvat, kun lämpötila nousee ja sateet vähenevät. Haavoittuvimmat maat ovat yleensä myös köyhiä, joten ne tarvitsevat välttämättä vauraiden maiden tukea varautuessaan ilmastoriskeihin.

YK ennustaa, että yli 50 miljoonaa ihmistä joutuu jättämään kotiseutunsa aavikoitumisen vuoksi. Tilanne on jo nyt erittäin vaikea Saharan pohjoislaidalla Marokossa, Tunisiassa ja Libyassa, jotka menettävät vuosittain yli tuhat neliökilometriä hedelmällistä viljelysmaata. Afrikan kokonaissato saattaa romahtaa jopa 90 prosenttia vuoteen 2100 mennessä, jos muuttuviin olosuhteisiin ei pystytä sopeutumaan.

Pohjois-Amerikassa kuivuus koettelee pahiten Kaliforniaa. Olosuhteet kärjistyvät myös Australiassa, joka on ollut merkittävä viljan viejä. Nyt siellä rikotaan jatkuvasti lämpö- ja kuivuusennätyksiä.

Kiinassa Gobin autiomaa laajenee vuosittain tuhansia neliökilometrejä ja sen laidoilla asuvat ihmiset joutuvat pakenemaan itärannikon ruuhkaisiin kaupunkeihin.

Myös makean veden varannot hupenevat. Kiinan ja Intian suuret joet saavat alkunsa Himalajan vuoristojäätiköiltä, jotka uhkaavat sulaa. Samaan aikaan merten happamoituminen ja ylikalastus supistavat kalansaaliita.

Klikkaa kuvan oikeassa yläkulmassa olevia nuolia, niin kartta näkyy kokonaan.

Klikkaa kuvaa, niin näet kartan suurempana.

Toinen iso huoli liittyy mannerjäätiköiden sulamiseen. Pelkästään Grönlannin sulaminen nostaisi merenpintaa noin seitsemän metriä.

Petteri Taalaksen mukaan meriveden pinta nousee nykyvauhdilla noin metrin sadassa vuodessa. Parisataa miljoonaa ihmistä asuu alueilla, jotka saatetaan menettää sen vuoksi tällä vuosisadalla.

”Hyvin pitkällä aikavälillä meriveden pinta saattaa nousta jopa 50 metriä”, Taalas sanoo.

Suomen ympäristökeskuksen ohjelmajohtaja, professori Mikael Hildén pelkää, että ilmastonmuutos kasvattaa tulevaisuudessa myös Eurooppaan suuntautuvia pakolaisvirtoja. Hän varoittaa kuitenkin ylitulkinnoista. Tutkijoiden arviot perustuvat malleihin, joiden ”epävarmuushaarukka” on varsin suuri. Sitä paitsi ihmiskunta on sopeutunut aikaisemminkin muuttuviin olosuhteisiin.

”Kasvinjalostuksella pystytään helpottamaan viljelyä vaikeissa olosuhteissa, ja maatalouden vesihuoltoa pystytään kehittämään”, Hildén sanoo.

Vakavan ympäristökatastrofin uhka on kuitenkin olemassa, varsinkin jos Pariisissa päädytään jälleen kerran vesitettyyn kompromissiin.

Lämpötilan noustessa maanviljely saattaa käydä jo vuosisadan lopulla mahdottomaksi monin paikoin Etelä-Euroopassa. Merkittävä osa Espanjasta voi aavikoitua ja suuret alueet Lähi-idässä muuttua elinkelvottomaksi lämpötilan nousun takia.

”Kysymys on siitä, kuinka nopea ja raju muutos lopulta on”, Hildén korostaa. ”Olosuhteet muuttuvat sietämättömiksi, kun ihmiskeho ei enää kestä normaalia oleskelua ulkona. Viimeistään siinä vaiheessa lähdetään liikkeelle.”

Klikkaa kuvan oikeassa yläkulmassa olevia nuolia, niin graafi näkyy kokonaan.

Klikkaa kuvaa, niin näet grafiikan suurempana.

Suuri osa maapallon väestöstä elää alavilla rannikkoseuduilla. Suurimmassa vaarassa ovat Tyynenmeren saaret. Esimerkiksi Malediiveilla valta-osa maa-alasta on alle metrin merenpinnan yläpuolella ja korkein kohta nousee 2,4 metriin.

Toinen uhanalainen valtio on Tuvalu. Kahdeksasta koralliriutasta muodostuvan saarivaltion korkein kohta nousee 4,5 metriä merenpinnan yläpuolelle.

Saarivaltot ovat pyrkineet varautumaan ilmastokatastrofiin jo nyt. Esimerkiksi 110 000 asukkaan Kiribati osti viime vuonna 2000 kilometrin päässä sijaitsevilta Fiji-saarilta maata, jonne asukkaat voivat muuttaa turvaan meriveden noustessa. Kiribatin pelätään jäävän veden alle 30 vuoden kuluessa.

Myös Bangladeshin tulevaisuus näyttää synkältä. Lähes 170 miljoonan asukkaan valtio sijaitsee valtavien jokien pilkkomalla suistoalueella, jonka pinta-ala on alle puolet Suomesta. Merenpinnan nousun pelätään tuhoavan merkittävän osan viljelyalasta. Maaperän suolapitoisuus on noussut jo nyt, ja Bangladeshiin on yritetty istuttaa paremmin suolaa sietäviä riisilajikkeita.

”Merenpinnan nousu keskimäärin puolella metrillä olisi tuhoisaa Bangladeshille, sillä myrskyt nostavat vedenpintaa helposti toista metriä”, Hildén sanoo.

Bangladesh ja Tyynenmeren saarivaltiot yrittävät painostaa maailman johtajia sopimaan Pariisissa niin tiukoista rajoituksista, että keskilämpötilan nousu saataisiin rajoitettua 1,5 asteeseen. Länsimaissa tavoitetta pidetään epärealistisena.

Pitemmän päälle meriveden pinnan nousu uhkaa myös Eurooppaa. Kaupungeista suurimmassa vaarassa on Italian Venetsia, joka jää tulvan alle veden noustessa vajaan metrin. Vaaravyöhykkeessä ovat myös Amsterdam, Hampuri ja Pietari.

”Hollannissa on kaupunkeja, jotka ovat seitsemän metriä merenpinnan alapuolella”, Hilden sanoo. ”Tämä ei ole ongelma, jos on varaa rakentaa patoja ja ylläpitää pumppaamoja.”

 

Amerikkalainen professori Lawrence Smith ennusti muutama vuosi sitten, että Kanada, Grönlanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja osa Venäjästä hyötyvät ilmastonmuutoksesta jo muutaman kymmenen vuoden kuluessa. Hänen mukaansa talouskasvu kiihtyy pohjoisella pallonpuoliskolla, kun maatalouden olosuhteet paranevat ilmaston lämmetessä.

Taalaksen mielestä tilanne ei ole kuitenkaan yksiselitteinen. ”Suomi olisi ilmastonmuutoksen voittaja, jos olisimme erillinen saareke maailmassa”, hän sanoo.

”Me olemme kuitenkin osa maailmantaloutta ja globaalia ravintotaloutta. Maailman ongelmat koskettavat myös meitä, kuten näemme nykyisistä pakolaisvirroista.”

Pariisin kokouksen tavoitteena on rajoittaa keskilämpötilan nousu kahteen asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. Meren pinta saisi kohota korkeintaan puoli metriä vuoden 1990 keskitasosta. Ilmastopakolaisuuden estämiseksi olisi tärkeää sopia myös siitä, kuinka köyhiä maita autetaan sopeutumaan muutokseen.

Maailman tiedeyhteisö kiirehtii päätöksiä, sillä keskilämpötila on noussut jo yhden asteen verrattuna esiteolliseen aikaan. Kysymys on keskiarvosta, esimerkiksi Suomessa keskilämpötila on noussut yli kaksi astetta.

Suuret kansainväliset ympäristökokoukset ovat päättyneet usein laihoihin kompromisseihin. Taalaksen mukaan Pariisista voi odottaa kelvollista tulosta, sillä 165 valtiota on jo luvannut osallistua talkoisiin.

Päästötavoitteisiin sitoutuneet valtiot kattavat yli 90 prosenttia maailman päästöistä, sillä myös suurimmat saastuttajat, Kiina ja Yhdysvallat ovat nyt mukana. EU pyrkii vähentämään päästöjään vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

”Tieteen viesti on saatu lopultakin läpi”, Taalas sanoo. ”Koko maailman pitäisi seurata EU:n esimerkkiä, jos ongelma halutaan rajoittaa kohtuulliseksi.”

Ympäristöjärjestöt ovat silti huolissaan. Tutkijoiden mukaan valtioiden antamat lupaukset riittävät hillitsemään ilmaston lämpenemisen vajaaseen kolmeen asteeseen. Sitä paitsi Pariisin sopimus tulee voimaan vasta vuonna 2020, jos se ylipäätään saadaan aikaiseksi.

Suomalaiset ympäristöjärjestöt vaativat, että päästöjä on ryhdyttävä patoamaan heti. ”Meillä ei ole varaa odottaa puolikasta vuosikymmentä”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.

Hänen mukaansa seuraavat 15 vuotta ovat ratkaisevia. Eri puolilla maailmaa on vireillä mittavia energiainvestointeja. Kysymys on siitä, suunnataanko ne puhtaisiin teknologioihin vai ilmastonmuutosta kiihdyttävään tuotantoon.