Huumeyksikön työntekijöiden kantelu Helsingin Sanomista otettiin käsittelyyn JSN:ssä

Kantelun teki 59 työntekijää. Nyt myös yksi poliisi on tehnyt erillisen kantelun.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Julkisen sanan neuvosto on päättänyt käsitellä kaksi kantelua, jotka koskevat Helsingin Sanomissa joulukuussa 2013 julkaistua juttua. Jutussa Helsingin huumetoimistossa aikanaan työskennellyt poliisi kertoi kokemuksistaan.

Ensimmäisenä kantelun teki 59 työntekijää, joiden mielestä HS:n juttu leimasi koko toimiston. Nyt myös yksi huumepoliisi on tehnyt kantelun.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan kaikki ensimmäisen kantelun allekirjoittaneet henkilöt olivat töissä samana päivänä, kun HS:n juttu julkaistiin. Kantelua ei tehty Helsingin poliisilaitoksen eikä huumerikosyksikön nimissä.

Jutussa HS:n ”Pekaksi” nimeämä lähde totesi myöntävänsä oikeiksi epäilyt siitä, että Helsingin huumepoliisi katsoo vinkkimiestensä rikoksia sormien läpi. Hänen mielestään huumepoliisissa mentiin liian pitkälle kaupankäynnissä rikollisten kanssa. ”Kaikkihan siellä tekevät rikoksia. Minäkin tein”, Pekaksi nimetty lähde kertoi jutussa.

Kanteluissa arvosteltiin sitä, että jutussa leimattiin koko huumetoimisto. Myös oman kantelunsa tehnyt entinen huumepoliisi katsoi joutuneensa kielteiseen valoon. Juttua varten ei kysytty Helsingin huumetoimiston kantaa asiaan. Lähdekritiikin epäiltiin pettäneen.

Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtajan Risto Uimosen mukaan asia otettiin käsittelyyn, koska HS:n juttu asetti kantelijat erittäin kielteiseen valoon ja julkisuuteen.

”Journalistin ohjeiden mukaan tällaisessa tapauksessa yleisölle pitäisi kertoa, miten nimettöminä esitetyt tiedot on varmistettu. Tätä puolta jutussa ei ollut”, Uimonen sanoo.

”Toinen kantelun peruste koski samanaikaista kuulemista. Jos jutussa esitetään kohteesta kovia väitteitä, olisi kohtuullista, että kohdetta kuullaan samassa jutussa. Tämä oli toinen heikko kohta artikkelissa. Nyt tutkimme, onko tässä rikottu journalistin ohjeita.”

Journalistin ohjeissa todetaan muun muassa, että ”jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu”.

Kantelun käsittely kestää noin kolme kuukautta.

Risto Uimosen mukaan merkittävät vallankäyttäjät, kuten poliisi tai poliitikot, tekevät kanteluita harvoin.

”Näillä tahoilla tunnetaan journalistin ohjeet ja journalistisen etiikan tulkinta. Se tarkoittaa, että merkittävissä asemissa olevien instanssien ja henkilöiden täytyy kestää tavallista kovempaa arvostelua. Myös heidän yksityisyyden suojansa on matalampi kuin tavallisten ihmisten”, Uimonen kertoo.

”Mutta heillä on myös oikeus kannella. Sitä varten Julkisen sanan neuvosto on olemassa. Kuka tahansa, joka kokee tulleensa median taholta kaltoin kohdelluksi, voi kannella.”

Joulukuussa 2010 suojelupoliisi kanteli Julkisen sanan neuvostoon Suomen Kuvalehden Supoa koskevista jutuista (SK 47/2010). Helmikuussa 2011 JSN antoi asiassa vapauttavan päätöksen. Sen mukaan Suomen Kuvalehti ei ollut rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Julkisen sanan neuvoston tehtävänä on tulkita journalistin ohjeiden noudattamista. Se on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, joka muun muassa tulkitsee hyvää journalistista tapaa. Neuvosto käsittelee myös toimittajan menettelyä tietojen hankinnassa.