Helsinki-Vantaasta ei tule uutta tyyssijaa Malmilta häädettäville koneille – Finavia tarjosi lohtua

Finavian johto patistelee pääkaupunkiseudun harrastelentäjiä yli sadan kilometrin päähän Räyskälään tai Vesivehmaalle.
Kotimaa 30.8.2016 18:40
Pienkoneita Malmin lentokentällä Helsingissä elokuussa 2013. © Markku Ulander / Lehtikuva

Kiitos kysymästä, mutta ei käy, ei millään ehdoilla.

Näin vastasi valtion lentokenttäyhtiö Finavia harraste- ja urheiluilmailun valtakunnallisen keskusjärjestön Suomen Ilmailuliiton tarjouspyyntöön, jossa liitto pyysi tarjousta jopa sadan Helsinki-Malmilta toimivan niin sanotun yleisilmailukoneen sijoittamisesta Helsinki-Vantaalle.

Vastaus tuli nopeasti, vain puolitoista viikkoa pyynnön esittämisen jälkeen.

Kanta tuskin tuli Ilmailuliitolle yllätyksenä. Liiton tarjouspyynnössä puhuttiin ison pikkukonelaivaston tarvitsemista tiloista, kiitotiekapasiteetista ja jopa mahdollisuuksista hypätä laskuvarjolla.

Kaikki tämä on vaikeasti sijoitettavissa Suomen ehdottomalle ykköskentälle, jonka toiminnassa raskaalla, kaupallisella liikenteellä on ehdoton etuajo-oikeus.

Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen selitti tarjouspyynnön torjumisen syitä Finavian julkaisemassa kirjeessä Ilmailuliitolle. Helsinki-Vantaa on Suomen ainoa SLOT-koordinoitu lentoasema, jonka lähtöajat jaetaan tunteja etukäteen kansainvälisessä järjestelmässä. Siihen eivät pikkukoneet sovellu millään.

Harrastelentäjien koneilla on suuret nopeuserot liikennekoneisiin verrattuna. Se vaikeuttaa pienten toimimista isojen seassa. Helsinki-Vantaalla on halleja, mutta pikkukoneille sopivat hallit eivät ole Finavian omistuksessa.

Ihan täydellistä porttikieltoa ei tullut eikä oikein voisikaan tulla.

Harrasteilmailijat ovat tervetulleita maan päälentoasemalle sen yleisten palveluehtojen mukaisesti. Muun muassa ne tekevät satunnaisista visiiteistä hyvin kalliita.

Finavia lopettaa toimintansa Malmilla vuoden lopussa eikä jatkosta ole tietoa.

 

Savolainen, itsekin harrastelentäjä Kymin kentällä Kotkan kupeessa, tarjosi kuitenkin Malmilta toimiville lohtua. Tällainen lohtu tuntuu puukon kääntämiseltä haavassa.

Savolaisen mukaan monella Finavian 21:stä lentoasemasta on tarjolla runsaasti kapasiteettia myös harrasteilmailijoille.

Lisäksi käytössä on muita kuin Finavialle kuuluvia kenttiä. Esimerkiksi Vesivehmaalla Lahden pohjoispuolella on kehitetty voimakkaasti yleisilmailun palveluja. Malmin isot lentokouluttajat ovat siirtymässä Tampere-Pirkkalaan.

”Harrasteilmailun moneen muuhun maahan verrattuna hyvä toimintaedellytykset Suomessa säilyvät myös Malmilla tapahtuvien muutosten jälkeen”, Savolainen kirjoitti.

Liitossa vastausta ihmetellään. Malmi on maan ylivoimaisesti tärkein harraste- ja yleisilmailun kenttä. Pääosa sen käyttäjistä asuu pääkaupunkiseudulla.

Liiton varapuheenjohtaja Peter Tähtinen pitää mahdottomana, että he kävisivät lentämässä yli sadan kilometrin päässä Vesivehmaalla tai Lopen Räyskälässä, jota Finavia myös tiedotteessaan esittää.

Tähtinen uskoo kuitenkin, että Malmi voisi jatkaa ilman lennonjohtoa eli niin sanottuna korpikenttänä, kunnes kentälle tehtävän asuinalueen rakennustyöt sen estävät. Tämä väliaikaisjärjestely kestäisi kuitenkin vain muutamia vuosia.

Asiasta neuvotellaan Helsingin kaupungin kanssa, jolle Malmin hallinta siirtyy vuodenvaihteen jälkeen. Ilmailijat toivovat, että mahdollinen, yhdistysmuotoinen kentän väliaikainen pitäjä saisi tilat käyttöönsä käypää hintaa halvempaa korvausta vastaan.

Myös Trafilla on sanansa sanottavana korpikenttäratkaisussa. Ilman lennonjohtoa toimiva vilkas yleisilmailukenttä kymmenen kilometrin päässä maan pääkentästä ei ehkä ole turvallisuusviranomaiselle ongelmaton vaihtoehto.