Helsingin rautatieasema remonttiin ilman urakkakilpailua

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Valtion omistama VR valitsi Helsingin rautatieaseman kellotornin remontoijaksi yhtiön ilman kilpailua. VR tiesi, että yhtiöllä on mittavat verovelat.

Helsingin rautatieasema
Helsingin rautatieaseman kellotornin korjausurakka annettiin yhtiölle, jonka omistaja on saanut useita rikostuomioita. (Kuva: Hannu Lindroos)

Helsingin rautatieaseman kellotornin korjausurakka annettiin Suomen Kuvalehden tietojen mukaan ilman kilpailutusta IKJ Rakennukselle, jonka omistaja ja toimitusjohtaja on tuomittu työsyrjinnästä, työaikasuojelurikoksesta sekä väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle vuonna 2004.

VR-Yhtymän rakennuttamispäällikkö Markku Auran mukaan julkista hankintakilpailua ei kuitenkaan järjestetty, koska muita tekijöitä ei löydetty.

“Minun tietojeni mukaan tämä on ainoa firma Suomessa, joka tekee tämäntyyppisiä hommia. Päätös perustui myös museoviraston kantaan”, Aura sanoo.

Museoviraston arkkitehdin Martti Jokisen mukaan tähän mennessä vain IKJ Rakennus on tehnyt kellotornin kaltaisia suuria korjausurakoita.

“Tornin korjaus on ilman muuta erikoistyötä. Mutta jos suunnitelmat ovat asianmukaiset, niin en minä ihmettele etteikö joku toinenkin yritys suoriutuisi urakasta. Eihän tämä ole kuin rakentamista”, Jokinen toteaa.

Jo vuonna 2005 markkinaoikeus oli päätynyt samanlaiseen ratkaisuun. IKJ Rakennus, silloiselta nimeltään Iittalan Kivijaloste, oli saanut Turun taidemuseon vajaan kahdeksan miljoonan euron remonttiprojektin. Viranomaisten mukaan ilman asianmukaista kilpailua.

Kivijalosteen kilpailijat valittivatkin asiasta markkinaoikeuteen.

Turun kaupunki vetosi siihen, että vain Iittalan Kivijalosteella oli riittävä kokemus korjausmenetelmästä, jota aiottiin käyttää.

Markkinaoikeus kuitenkin totesi, että muutkin yritykset olisivat urakan pystyneet hoitamaan muilla menetelmillä. Se velvoitti kaupungin maksamaan kilpailijoiden oikeudenkäyntikulut.

VR-Yhtymän kiinteistöjohtaja Ilkka Pusa sanoo, että teknisen toteuttamisen kannalta oli tärkeää että remontissa ei epäonnistuta.

“Me haimme siihen tekijää, joka on uskottava. Tämä on vaikea kohde ja näyttöjä vastaavista piti löytyä. IKJ on korjannut Kallion kirkon tornin, Tampereen tuomiokirkon sekä Turun taidemuseon”, Pusa kertoo.

Helsinki hylkäsi

Kellotornin urakasta vastaavan IKJ Rakennuksen omistajan ja toimitusjohtajan Jouni Soramäen rikostuomio liittyy kiinalaisten kivimiesten tapaukseen. Vuosina 2001-2003 Iittalan Kivijaloste toi Suomeen 12 kiinalaismiestä kivenhakkuuhommiin. Soramäki kävi itse valitsemassa taitavimmat ammattilaiset Kiinassa. Osa palkoista jätettiin maksamatta.

Tällä hetkellä hänellä on Kanta-Hämeen ulosottoviraston mukaan perinnässä lähes puoli miljoonaa euroa.

Ilkka Pusa sanoo, että VR:llä oli tiedossa Soramäen taustat urakasta päättäessään. VR oli tietoinen myös siitä, että IKJ Rakennus on yrityssaneerauksessa.

“Kun selvitimme asiaa yrityssaneerausselvitysmiehen kanssa kävi ilmi, että yhtiöllä oli maksamattomia verovelkoja noin 260 000 euroa. Selvitysmiehen mukaan IKJ toimi kuitenkin lakien mukaan meidän suuntaamme. Esteitä urakkatarjouksen hyväksymiselle tai sopimuksen mukaisten laskujen maksamiselle ei ollut”, Pusa selittää.

VR-Yhtymästä poikkeavan linjan valitsi Helsingin kaupunki. Se pyysi vuonna 2007 tarjouksia Itäkeskuksen Tallinnanaukion pintarakenteiden korjauksesta. Kaupungin hankintayksikkö sai yhdeksän tarjousta. Tammikuussa 2008 IKJ Rakennus suljettiin tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Kaupunki vetosi nimenomaan IKJ:n maksamattomiin veroihin ja maksuihin.

Jouni Soramäki kertoo, että hänen yhtiöllään on parhaillaan muutamia kirkkoprojekteja meneillään.

“Mutta onhan taustoilla aina määrätynlaista merkitystä. Kyllähän tää kiinalaisjuttu on omat asiansa vaikeuttanut, onhan siinä aina ne omat huonot puolensa. Mutta niistähän on nyt sovittu ja sovitaan”, Soramäki kertoo.

Kiinteistöjohtaja Ilkka Pusan mukaan urakasta ei päätetty VR:n hallituksessa, koska sen kustannusarvio jäi alle kahden miljoonan euron rajan.

Noin 1,5 miljoonan euron arvoisen korjausurakan tekijän päättivät VR:n hallintojohtaja, kiinteistöjohtaja sekä rakennuttamispäällikkö.

Aiheesta lisää SK:ssa 11/2009 (ilm. 13.3.2009)