Helsingin poliisipäälliköt eivät saa syytteitä: Näyttöä uhkaamisesta tai työsyrjinnästä ei löytynyt

Esitutkinnassa ei saatu näyttöä siitä, että päälliköt olisivat syyllistyneet mihinkään rikoksiin.

Harri Lindberg
Teksti
Pekka Anttila
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kahta Helsingin poliisilaitoksen päällikköä vastaan ei nosteta syytteitä. Kihlakunnansyyttäjä Harri Lindbergin mukaan esitutkinnassa ei saatu näyttöä siitä, että he olisivat syyllistyneet mihinkään rikoksiin.

Poliisilaitoksen päällikön Lasse Aapion epäiltiin muun muassa pyrkineen vaikuttamaan todistajien oikeudessa antamiin kertomuksiin sekä painostamaan heitä lainvastaisella tavalla.

Rikosepäilyjen mukaan Aapio oli syyllistynyt oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamiseen sekä yllytykseen perättömiin lausumiin.

Rikosnimikkeenä oli lisäksi virka-aseman väärinkäyttäminen.

Myös apulaispoliisipäällikköä Ilkka Koskimäkeä epäiltiin virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Tapahtumat kytkeytyivät Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion ja seurantalaitteita valmistavan Trevoc-yhtiön oikeudenkäynteihin, joissa useat Helsingin poliisilaitoksen henkilöt kävivät todistamassa.

Jutun esitutkinta käynnistyi, kun valtakunnansyyttäjänvirastoon tehtiin tutkintapyyntö 12. lokakuuta 2015. Jutussa oli 28 asianomistajaa poliisilaitokselta. Yhdeksän henkilöä vaati Aapiolle rangaistusta, mikäli hänen todettaisiin syyllistyneen rikokseen. Todistajina kuultiin yli 20 henkilöä.

Keskeinen osa poliisipäälliköiden rikosepäilyjä liittyi neljään Helsingin huumepoliisin työntekijöille järjestettyyn henkilöstötapaamiseen marraskuun 2014 ja syyskuun 2015 välillä. Esitutkinnassa suuri osa työntekijöistä kertoi, että Lasse Aapio yritti uhkailla, ohjailla ja painostaa Aarnio- ja Trevoc-juttujen todistajia epäasiallisesti ja lainvastaisella tavalla silloin keskeneräisen tutkinnan aikana.

Lindbergin mukaan esitutkinnassa selvisi, ettei Aapio ollut lausunut osaa niistä asioista, joita hänen oli väitetty lausuneen.

”Miltään osin ei ole näyttöä siitä, että lausumien tarkoitus olisi ollut uhata oikeudenkäytössä kuultavia, painostaa lausumien sisällön suhteen tai yllyttää lausumaan perättömiä”, Lindberg totesi päätöksessään.

 

Poliisipäälliköiden käyttäytymisen, poikkeuksellisten tapahtumien ja useiden henkilösiirtojen vuoksi huumetoimiston henkilöstö oli oireillut ja osa joutui sairauslomille. Noin 30 työntekijää hakeutui tai siirrettiin muihin tehtäviin.

Työterveyshuolto teki huumerikosyksikössä työpaikkaselvityksen syksyllä 2015. Tämän seurauksena henkilöstölle muun muassa järjestettiin työpsykologin tapaamisia.

Harri Lindberg totesi syyttämättäjättämispäätöksessään, että oli selvää että poliisilaitos tai ainakin sen huumetutkinta oli kriisitilassa, henkilöstö voi pahoin ja vakavien rikosten tutkinta oli lamaantunut. Juuri tämän vuoksi henkilöstöpalaverit olivat olleet tarpeellisia kriisitilan purkamiseksi.

Lindberg otti kantaa myös Lasse Aapion toteuttamaan organisaatiomuutokseen, joka kosketti voimakkaasti huumetutkintaa. Muun muassa tutkinnanjohtajia ja ryhmänjohtajia oli siirretty pois esimiesasemasta, ja Aarnio-tutkintaan liittyen oli järjestetty myös hallinnollisia kuulemisia.

”Siltä osin, kun henkilöitä on siirretty osin vastoin tahtoaankin entistä heikompiin asemiin, on työnantajalla ollut huumetutkinnan kriisitilan sekä tutkinnan toimintakyvyn palauttamisen vuoksi lain tarkoittama painava syy puuttua määräyksin työntekijöiden asemaan heikentäen yksittäisten ihmisten asemaa.”

Suomen Kuvalehden aukeama numerosta 36/2016.
SK kertoi virkarikosepäilyistä 9. syyskuuta 2016.