”Youtube-profeetat” liikkeellä
Maailmalla rokotekriittisyys linkittyy vahvasti uskonnollisuuteen. Merkkejä näkyy meilläkin, vaikuttajat itse viittaavat ”pelon lietsonnan” vastustamiseen.
Lasten koronarokotusten käynnistyminen näyttää nostattaneen vastarintaa uskonnollisissa piireissä. 12–15-vuotiaiden rokotukset alkoivat elokuussa.
Kaikki järjestäytyneet kirkkokunnat ovat kannustaneet rokotteen ottamiseen. Vastustusta ilmenee kuitenkin herätyskristillisyyden parissa.
Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen pitää ilmiötä todellisena, mutta katsoo, että kristilliset kirkkokunnat ovat pitäneet sen aisoissa.
”Suomessa kirkot ovat ottaneet kantaa koronarokotusten puolesta. Rokotusvastaista julistusta on järjestäytyneen kristillisyyden ulkopuolella, pienissä itsenäisissä ryhmissä.”
Helluntaikirkko otti rokotteisiin kantaa viimeksi 14. elokuuta tiedotteessaan seurakunnille: ”Lasten koronarokotusten aloittaminen yhteiskunnassa on nostanut jälleen pintaan keskustelua rokotevastaisuudesta ja rokottamiseen liittyvistä peloista. Kehotamme kaikkia noudattamaan viranomaisten ohjeita ja ottamaan koronarokotuksen ajallaan.”
Kirkko tiedotti aiheesta ensimmäisen kerran tammikuussa. Tuolloin se totesi, että koronarokote ei ole ”sielunvihollisen eksytystä” ja että kristittyjen tulisi ”kiittää Jumalaa, ja toimia tässäkin terveysviranomaisten ohjeiden mukaan.”
Helluntailaisuudessa rajat oman kirkkokunnan ja muun kristillisyyden välillä ovat perinteisesti olleet matalia. Nyt huolta aiheuttavatkin muut liikkeet.
”Jäsenemme käyvät kuuntelemassa julistusta usein muuallakin kuin omassa seurakunnassa. Siksi on tärkeää, että helluntaikirkko kehottaa käyttämään hengellistä harkintaa ja kyseenalaistaa erilaisia profetioita ja salaliittoteorioita.”
Helluntailaisuudessa profetioiden ja lopun aikoja korostavan julistuksen rooli on iso.
”Yksikään merkittävä profeetallinen ääni ei osannut ennakoida koronaviruksen tulemista”, Matikainen sanoo.
”Maailma ja seurakunnat tarvitsevat profeetallista ääntä, mutta eivät Youtube-profeettoja, jotka eivät ole kenellekään vastuussa toiminnastaan.”
Helluntaiseurakuntien toimintaan osallistuu myös monia niin sanottuja herkkiä sieluja, jotka hakevat turvaa voimakkaista uskonkokemuksista ja lähtevät helposti seuraamaan erilaisia profetioita.
”Helluntailaisuudessa hyväksytään tällaista herkkyyttä kenties enemmän kuin muissa uskonyhteisöissä. Myös henkisten ongelmien kanssa kamppailevat löytävät helluntaiseurakunnista uskonyhteisön, johon voivat tuntea kuuluvansa.”
Matikainen korostaa, että juuri helluntailaisuudessa kuitenkin osataan suhtautua kriittisesti profetioihin ilman, että tarvitsee kieltää koko uskoa.
”Meillä on näistä jonkun verran kokemusta.”
Helluntaikirkon pastori, päihde- ja mielenterveystyötä tekevän Samaria ry:n toiminnanjohtaja Ismo Valkoniemi kritisoi kirkon kannanottoa.
”Lasten rokottamiseen liittyvä ohje on tarpeeton. Helluntailaisuus pesee nyt voimakkaasti kasvojaan. Se on esimerkiksi nostanut naisen hallituksen puheenjohtajaksi.”
Valkoniemi sanoo, ettei itse vastusta naisen roolia helluntaikirkon johtotehtävissä.
”Kaikki tämä liittyy kuitenkin tarpeeseen tulla hyväksytyksi yhteiskunnassa.”
Valkoniemi ei ole ottanut rokotusta. Hän kertoo työyhteisössään sattuneesta kuolemantapauksesta, jonka epäilee liittyneen rokotukseen.
Valkoniemi sanoo, ettei perustele rokotusvastustustaan Raamatulla. Tuoreessa somepäivityksessään hän kommentoi rokotustoimia kuvalla Raamatun tarinasta, jossa kansalaiset kumartavat epäjumalanpatsasta kolmen rohkean juutalaisen seistessä selkä suorana.
Valkoniemi kertoo vastustavansa ”pelon lietsontaa”.
”Miksi joka päivä julkaistaan eiliset kuolleet, vaikka ei tiedetä, kuolivatko ne koronaan? Meille ei koskaan tullut epidemiaa, vaikka pandemia tulikin. Suurin osa sairastuneista on oireettomia.”
Kansanedustaja Mika Niikko (ps) on yksi näkyvimmin uskontoon vetoavista suomalaispoliitikoista. Hän on taustaltaan helluntailainen. Niikko on kritisoinut koronatoimia muun muassa Facebook-videollaan.
Hän sanoo, ettei ole ”koronavastainen” vaan ”koronakriittinen”.
”Olen kriittinen koronapasseja kohtaan, lasten rokottamista kohtaan ja kaikkia pakkoja kohtaan, kuten rokotepakot ja maskipakot.”
Niikko ei halua julkisesti kertoa, onko itse ottanut koronarokotteen, vaan kannustaa jokaista harkitsemaan asiaa itse.
Hänen mukaansa nykytilanne ei kuitenkaan edellytä sitä, että lapsia pitäisi rokottaa ”lainkaan, saati näin kiireellisesti”.
Niikon mielestä lasta ei myöskään saisi rokottaa ilman tämän vanhempien nimenomaista lupaa.
Potilaslain mukaan alaikäinen saa itse päättää rokotteen ottamisesta, mikäli terveydenhuollon ammattilainen arvioi lapsen kykenevän päätöksen tekemään. Lapsi voi myös kieltää omien terveystietojensa luovuttamisen vanhemmille.
Vaikka Niikko kehottaa toimimaan toisin kuin laki määrää, hän sanoo, ettei vaadi muutosta potilaslakiin.
”Lastensuojelulain mukaan vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista.”
Facebookissa julkaisemallaan videolla Niikko ohjeistaa, miten rokotteesta voisi kieltäytyä.
Kansanedustaja kiistää kriittisyytensä nousevan uskonnosta.
”En ole kuullut ihmisen vastustavan koronarokotetta uskonnollisin perustein. Ei tässä mistään mikrosiruista ja pedon merkeistä ole kyse.”
”Tuntuu siltä, että viranomaiset eivät halua kertoa rokotteeseen liittyvistä ongelmista. Jos tietoa ei anneta riittävästi, silloin jää tilaa salaliittoteorioille ja muille äärimmäisille tulkinnoille. Tässä on kaksi tarinaa aina. On jokaisen vastuulla etsiä oma totuutensa.”
Uskontotieteilijä Tuomas Äystö kuvaa kristillisen koronarokotevastaisuuden merkitystä Suomessa pieneksi. Maailmalla tilanne on toinen. Yhdysvalloissa puoluekanta on tärkein koronarokoteasennetta ennustava tekijä ja uskonto liittyy kiinteästi puoluekantaan.
”Jos olet evankelikaali, todennäköisesti olet republikaani ja vielä sitä tiukempaa linjaa.”
Suomessa perinteisesti vahvin yhteys politiikan ja uskonnon välillä on ollut vanhoillislestadiolaisuuden piirissä.
”Esivallan kunnioituksella on iso merkitys. He äänestävät tyypillisesti keskustaa ja kokoomusta, jotka molemmat ovat rokottamisen kannalla.”
Esimerkiksi kansanedustaja, lääketieteen lisensiaatti Päivi Räsänen (kd) on tiukasti yhteiskunnan rokotuslinjan takana.
Samoin kreationismista eli Raamatun luomiskertomuksen kirjaimellisesta tulkinnasta tunnettu kirjailija ja lääkäri Pekka Reinikainen on puolustanut rokotteita.
Myös Aito avioliitto ry:n perustajiin kuuluva, konservatiivisen lähetyssäätiö Patmos ry:n toiminnanjohtaja Pasi Turunen on puolustanut rokotteita. Turunen on saanut sosiaalisessa mediassa kritiikkiä kannanotoistaan, ja häntä on nimitelty ”luopioksi” ja ”juudakseksi”.
Tietoa koronarokotusvastaisuuden syistä Suomessa on vähän. Teologian tohtori Carolin Ahlvik-Harju on jo ennen epidemiaa tutkinut asenteita Pietarsaaren alueella, jossa rokotusvastustus on muuta maata suurempaa.
”Yhteys uskonnon ja rokotevastaisuuden välillä on havaittavissa erityisesti Yhdysvaltojen Bible Belt -alueella ja Hollannissa. Siksi Pietarsaaren alue on meillä kiinnostava, sehän tavallaan on Suomen Bible belt.”
Radikaalin rokotevastaisuuden hän arvioi olevan Suomessa vähäistä.
”Yksi tai kaksi prosenttia. Tämä ei ole juurikaan muuttunut koronapandemian aikana.”
Aiemmin tutkimuksessa yhteys kristilliseen opetukseen on havaittu seksin välityksellä tarttuvaa HPV-virusta torjuvan rokotteen kohdalla. Sitä on pidetty tarpeettomana, sillä ”eihän meidän lapset harrasta seksiä”.
”Kansainvälisesti on selvää näyttöä siitä, että rokotevastaisuus ja konservatiiviset arvot liittyvät toisiinsa.”
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon johdossa uusia kannanottoja ei pidetä tarpeellisina. Mikkelin piispa Seppo Häkkinen otti kantaa rokotteiden puolesta jo joulukuussa 2020. Myös arkkipiispa ja useat muut piispat ovat puolustaneet rokotteita.
Erityisesti lasten koronarokotukset näyttävät kuitenkin kiihdyttäneen epäluuloja ja rokotevastaisuutta myös luterilaisen kirkon sisällä.
Viime päivinä muutamat kirkon papit ovat jakaneet sosiaalisessa mediassa koronarokotusvastaisia valeuutisia.
Häkkisen avustaja vastasi haastattelupyyntöön viittaamalla piispan aiempiin kirjoituksiin.
”Rokoteasiassa ei ole tullut mitään uutta sen jälkeen, mitä aikaisemmin on ollut esillä”, viestissä todettiin.