Heidi Hautala: ”Ihmettelen, miten ujosti Suomessa puhutaan Venäjän ihmisoikeuksien vaikeuksista”

Venäjällä on alkanut oikeudenkäynti Pussy Riot -performanssiryhmää vastaan. Ryhmän kolmea naista syytetään huliganismista, jolla lietsottiin uskonnollista vihaa. Naiset esittivät helmikuussa Kristus Vapahtajan katedraalissa Moskovassa 40 sekunnin ajan kappaletta, jossa pyydettiin Neitsyt Mariaa vapauttamaan Venäjä Vladimir Putinista. Arvostelijoiden mukaan oikeudenkäynti on poliittinen, sananvapautta halutaan suitsia Venäjällä. Kehitysministeri Heidi Hautala (vihr), mitä mieltä olette?

”Kyllä, sananvapaudesta on kyse. Motiivi performanssiin kumpusi siitä, että Venäjän kirkon johtaja, patriarkka Kirill tuomitsi opposition mielenosoitukset ja kehotti kansaa tukemaan Putinia. Kirkon ja Kremlin likeiset suhteet ovat ongelmalliset, ja sitä vastaan naiset ovat nousseet. He ovat sanoneet katuvansa sitä, että ovat loukanneet ihmisten uskonnollisia tunteita, mutta kiistävät syyllistyneensä rikokseen. Jos Venäjän ortodoksikirkko nyt haluaisi osoittaa armoa, tilanne voisi kääntyä niin, että tästä tulisi vaikkapa joku symbolinen rangaistus. Se voisi olla käänne parempaan.”

Entä jos niin ei käy?

”Naisten tuomitseminen ankariin rangaistuksiin osoittaisi, että maallisen ja hengellisen vallan liitto entisestään pönkittää autoritaarisia rakenteita Venäjällä. Se hyydyttäisi taide-elämää ja luovuutta, jota Venäjä tarvitsee uudistuakseen.”

Muusikko Iiro Rantala peruutti Moskovan-keikkansa Pussy Riotin kohtelun vuoksi. Pitäisikö myös Suomen poliitikkojen keskustella tapauksesta?

”Kerta kerran jälkeen ällistyn siitä, miten kapeasti Suomessa seurataan Venäjän kehitystä. Täällä ei ole noteerattu, miten laajoja piirejä Pussy Riot koskettaa.”

”On selvää, että Venäjä on Suomen taloudelle suuri mahdollisuus ja hallituksella on kaikki syyt rakentaa liike-elämän suhteita. Mutta sittenkin ihmettelen, miten ujosti ja estyneesti Suomessa puhutaan Venäjän oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien vaikeuksista.”

Voisiko Pussy Riotin tapaus nousta esille Suomen ja Venäjän presidenttien tai ministereiden tapaamisissa?

”Kyllä. Jos presidentti voi sanoa suorat sanat Venäjän puolustusvoimien komentajalle ja kertoa Suomen suhteesta Natoon, niin ihan yhtä hyvin presidentti voi ottaa oikeusvaltiokysymykset ja ihmisoikeuskysymykset esille poliittisten johtajien tapaamisissa. On absurdia, että on helpompi puhua panssarivaunuista kuin ihmisoikeuksista.”

”EU:lla on yhteiset, velvoittavat suuntaviivat ihmisoikeuspuolustajien auttamiseksi. Amnesty on todennut, että kyse on poliittisista vangeista.”

Venäjä valvoo entistä tiukemmin kansalaisjärjestöjä, jotka saavat rahoitusta ulkomailta. Myös internetiä koetetaan nyt valvoa lailla, jolla voidaan sulkea mustalle listalle joutuneita sivustoja. Viranomaisten mukaan lakia tarvitaan lasten suojelemiseksi. Epäilijöiden mukaan sillä halutaan vaikeuttaa Putinin vastaisen opposition toimintaa. Miltä tämä teistä näyttää?

”On ilmeistä, että lakimuutosten tarkoituksena on saada vapauden henki takaisin pulloon. En usko, että se enää onnistuu.”

Onko Suomen poliitikoilla ja viranomaisilla yhteyksiä Venäjän oppositioon, jolla ei ole edustajia duumassa?

”Aika vähän. Ongelma on siinä, että Venäjän poliittinen johto panee valitsemaan: joko seurustelet meidän tai duuman ulkopuolisen opposition kanssa. Ja kuten tiedetään, poliittinen oppositio pidetään vaalista toiseen kadulla. Toivoisin, että suomalaiset poliitikot suostuisivat virallisesti tapaamaan pienten oppositiopuolueiden johtajia, joita käy aika paljon Suomessa. Mutta poliitikoiden ovet eivät heille avaudu.”

Kuva Kaisa Rautaheimo.