Hallituksen ”oikeita ratkaisuja” mainostava video sai kyytiä – ministeriö fiksasi ruusuista maakuntasivustoaan

Kun kritiikki sote- ja maakuntauudistusta kohtaan yltyy, ministeriöissä otetaan taka-askelia.

Juha Sipilä
Teksti
Salla Vuorikoski
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

kritiikkiä saanutta valtioneuvoston Omamaakunta.fi-kampanjasivustoa on muokattu uuteen uskoon. Julkisuudessa sivustoa kritisoitiin mainosmaisuudesta ja muun muassa siitä, että siellä ei kerrottu lainkaan uudistukseen liittyvästä päätöksenteon keskeneräisyydestä ja epävarmuudesta.

Sivustolle on nyt lisätty useampaan kohtaan tieto siitä, että koko sote- ja maakuntauudistuksen kohtalo on edelleen epävarma. Nyt sivulle tulija kohtaa ensimmäiseksi tekstin, joka kuuluu näin:

”Maakunta- ja sote-uudistuksen lainvalmistelu jatkuu. Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi 1.6. lausuntonsa uudistusten keskeisistä lakiesityksistä. Valinnanvapauslain ja maakuntien rahoituslain esityksiin tehdään lausunnon perusteella tarvittavat muutokset eduskuntakäsittelyssä. Ministeriöt tukevat eduskunnan valmistelua. Muutokset käsitellään eduskunnassa hallituksen vastineena. Maakuntien valinnanvapauspilottien toteutuminen edellyttää valinnanvapauslain hyväksymistä.”

Valtiovarainministeriön viestintäpäällikkö Thomas Sund kertoo, että perustuslakivaliokunnan lausunto haluttiin tuoda mahdollisimman selvästi esille.

 

Tulevaisuudesta nykyhetkeen katsova, menneiden sukupolvien ”oikeita ratkaisuja” kehuva video on heivattu kokonaan pois sivuston päänäkymästä. Tilalla on lyhyt versio, jossa vain kehotetaan hakeutumaan kampanjasivustolle. Pidempi versio videosta on edelleen nähtävissä Youtube-palvelussa.

”Olemme myös lisänneet kattavan päätöksentekoa käsittelevän osion sekä vammaisryhmiä käsittelevän osan. Toivon, että nämä löytyvät entistä paremmin. Tämä on normaalia kehitystyötä ja sitä on tarkoitus jatkaa. Sivu ei ole staattinen kokonaisuus, siihen lisätään materiaalia säännöllisesti”, Sund sanoo.

Alun perin uudistuksen toteutuminen julistettiin sivustolla varmaksi ja maakuntavaalien ajankohdaksi kerrottiin 28. lokakuuta. Sittemmin on käynyt selväksi, että vaaleja ei järjestetä vielä lokakuussa.

Sund selitti aiemmin, että uudistuksen epävarmuutta ja riskejä ei ollut tarvetta käsitellä tällä kampanjasivustolla, koska nämä seikat ovat esillä toisella Alueuudistus.fi-sivustolta. Sinne on koottu muun muassa kaikki uudistukseen liittyvä valmistelumateriaali.

 

Sivusto on osa viestintäkampanjaa, jonka valtioneuvosto on toteuttanut yhdessä Kitchen-markkinointitoimiston kanssa. Kampanjaan on varattu yhteensä 600 000 euroa. Valtaosa rahasta kuluu mediamainontaan, jota on tarkoitus hankkia laajemmin sen jälkeen, kun uudistukset on mahdollisesti hyväksytty eduskunnassa.

Ministeriöiden viestintää väitöskirjassaan tutkinut yliopistonlehtori Salli Hakala arvioi Ylelle 10. toukokuuta, että sivusto edusti ”ammattimaista mielikuvavaikuttamista”, jonka tarkoitus on edistää hallituksen hanketta.

”Kun julkinen hallinto lähtee käyttämään markkinointiviestinnän keinoja, se toimii virkavastuulla. Kansalaisella on oikeus saada se, mitä luvataan”, Hakala kritisoi.

Suomen Kuvalehti kertoi 28. toukokuuta, että oikeuskanslerinvirastoon on tehty kampanjaan liittyvä kantelu. Se koskee Helsingin Sanomissa julkaistua sivuston mainosta. Siinä pyydetään oikeuskansleria tutkimaan, onko asiallista, että hallitus mainostaa mediassa kansalaisille esityksiään, joita ei ole vielä hyväksytty ja jotka ovat parhaillaan eduskuntakäsittelyssä.

Tilanteen tekee erikoiseksi myös se, että oikeuskansleri Tuomas Pöysti on ollut päättämässä kampanjan rahoituksesta aiemmassa tehtävässään valtiovarainministeriössä hallintopolitiikan alivaltiosihteerinä.

Liian pitkälle viety valmistelu voisi johtaa jopa ministerin virkavastuun puntarointiin valtakunnanoikeudessa.

Sote- ja maakuntauudistusten valmistelu on edennyt jo varsin pitkälle. Tähän myös eduskunnan perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota lausunnossaan.

”Valiokunta pitää valtiollisten tehtävien työnjaon kannalta ongelmallisena, että uudistuksessa on edetty näin pitkälle yksinomaan hallituksen yleistoimivaltaan turvautuen ennen kuin maakuntauudistusta on hyväksytty eduskunnassa ja ennen kuin perustuslakivaliokunta on lausunut lopullisen käsityksensä uuden hallintomallin perustuslainmukaisuudesta”, lausunnossa todetaan. 

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen professori, valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen esitti lausunnon jälkeen epäilyksen, että liian pitkälle viety valmistelu voisi johtaa jopa ministerin virkavastuun puntarointiin valtakunnanoikeudessa.

”Valiokunnan lausunnon perusteella oikeusasiamiehen tai oikeuskanslerin olisi hyvä tutkia pilotointien valmistelussa tapahtunutta”, hän totesi 1. kesäkuuta Twitterissä.

Pilotoinnilla tarkoitetaan valinnanvapauden erilaisia kokeiluja tulevien maakuntien alueella. Valtion vuoden 2018 talousarviossa pilotteihin on varattu 100 miljoonaa euroa.

 

Toukokuussa sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti tehneensä päätökset pilottialueista. 7. kesäkuuta ministeriön ylijohtaja  kertoi, että pilotointi on pantu jäihin.

”Tällä hetkellä valinnanvapauspilottihakijoille on ilmoitettu, että tällä hetkellä valmistelu on pysäytetty, seisautettu perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta”, sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila ilmoitti ministeriön julkaisemalla videolla.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) totesi kuitenkin samana päivänä, että pilotteja ei ole keskeytetty.

”Ei vaan piloteistahan ollaan päätetty lisätalousarviossa ja niiden ehtona on se, että lait ovat voimassa. Silloin lähtevät pilotit käyntiin. Mitään ei ole keskeytetty”, hän sanoi Demokraatti-lehden haastattelussa.

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo puolestaan painotti, että pilotteihin ei makseta euroakaan ennen kuin eduskunta on tehnyt uudistusta koskevat päätökset.

Sosiaali- ja terveysministeriö on myös kertonut tehneensä virheen, kun se toukokuussa käytti päätös-sanaa kertoessaan valinnanvapauspilottien valinnasta. Demokraatille asiaa selvittäneen Varhilan mukaan kyseessä ei ollut päätös vaan sote-uudistuksesta vastaavan ”reformiministerityöryhmän hyväksymä ennakoiva linjaus”.

Sanamuodolla voi olla merkitystä, mikäli arvioidaan juridisesti, onko hankkeen edistämisessä menty liian pitkälle ilman eduskunnan päätöksiä.

 

Hallituksella on erittäin niukka sote-enemmistö eduskunnassa. Uudistuksen läpimeno on epävarmaa.

Lisäksi kysymysmerkki on kokoomuksen pysyminen hankkeen takana. Maakuntien tiukan rahoituksen mahdollinen löysääminen ja valinnanvapauteen liittyvien muutosten lykkääntyminen voivat olla liikaa kokoomukselle.

Sekä kokoomuksella että keskustalla on viikonloppuna puoluekokous, jossa uudistukseen liittyvät asiat ovat esillä.